Riskianalyysiä ja palvelutasoa

Norjan rannikkoa on vuodesta 1893 alkaen seilannut laivareitti nimeltään Hurtigruten, pikareitti. Alkujaan sen kulki Trondheimin ja Bergenin välillä parilla laivalla. Nimensä mukaan se tarjosi nopean kulkumuodon vuonojen rikkoman rannikon asutusten välillä aikana, jolloin tieverkko on ollut kovin näennäinen. Tuohon aikaan oli postin kulkunopeudellakin jotain arvoa ja reitistä on puhuttu myös tärkeänä postireittinä. Vuodesta 1953 reitillä on ollut päivittäiset lähdöt Bergenin ja Kirkkoniemen välillä. Laivat ovat kulkeneet aina osin valtion piikkiin, ja liikenne on nykyisinkin valtion ostamaa sopimusliikennettä.

Rannikkoreitti. Yksityiskohdat vaihtelevat sesongeittain.

Laivat kuljettavat ensisijaisesti matkustajia ja rahtia. Ne ovat kooltaan noin puolet Suomenlahdella seilaavista yhdistetyistä autolautoista ja risteilyaluksista. Autojakin mahtuu sekaan ja yhden–kahden pysäkinvälin ajaminen laivalla on suosittua, jos matka on niemenkärjeltä toisella tai saarille. Esimerkiksi Honningsvågista Kjøllefjordiin matka taittuu noin kahdessa tunnissa, kun maanteitse ajomatkaa kertyy 400 kilometriä. Autot ja rahti lastataan ja puretaan kyljestä, koska alusten pitää päästä kiinnittymään varsin vaatimattomienkin satamien laitureihin. 

Kartta, joka antaa osviittaa, miksi paikallisliikenne on suosittua.

Autokansilogistiikkaa ei ole viritetty aivan sille tasolle kuin ruotsinlaivoissa ja tallinnanbusseissa

2010-luvun loppupuolella tilanne muuttui siten, että Norjan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö päätti jakaa liikennesopimuksen kolmeen. Yhden näistä kolmesta paketista voitti perinteisten varustamoiden sijaan uusi peluri Havila Kystruten AS, jonka takana on norjalaisia varustamoja ja telakka.

Perinteinen meridieseliä käyttävä laiva, m/s Nordkapp

Firmalla ei ollut laivojakaan tähän tarkoitukseen ja se tilasi neljä alusta, jotka käyvät dieselin sijaan nesteytetyllä maakaasulla ja akkusähköllä. Ensimmäinen laivoista, Havila Capella aloitti liikenteen joulukuussa 2021 ja loputkin ovat aloittaneet tai rakenteilla.

m/s Havila Capella

Capella joutui keskeyttämään liikenteen huhtikuussa 2022 kahdeksi kuukaudeksi, koska sen oli rahoittanut venäläisomisteinen Hong Kongissa toimiva rahoitusyhtiö. 

Nyt kuuluu kummia. 

Varustamo on ilmoittanut, että se ei ota kuljetettavakseen sähköautoja, lataushybridejä eikä vetyautoja. Ilmoitus on yllättävä maassa, jossa valtio on tukenut sähköautosiirtymää avokätisesti. Lisää mielenkiintoa herättää se, että laivat itse ovat hybridejä. Varustamo mainitsee, että laivoissa on maailman suurin akkupaketti: painoa 86 tonnia ja kapasiteettia 6,1 megawattituntia. Akusto on varustamon kertoman mukaan palosuojatussa tilassa.

Taustalla on autolaivan Fecility Ace haaksirikko alkuvuodesta 2022. Laiva oli matkalla Atlantin yli, kun se Azorien länsipuolella arvelujen mukaan syttyi sähköauton akusta. Kaksi viikkoa kestäneiden sammutusyritysten jälkeen alus upposi ja vei mukanaan lähes 4000 kalliimman hintaluokan pirssiä.

Felicity Ace vielä pinnalla

Varustamo oli teettänyt asiasta ulkoisen turvallisuusarvion, koska vakuutusyhtiö Allianz oli varoittanut laivateollisuutta ja varustamoja litiumakkujen muodostamasta uhasta. Turvallisuusarviossa on päädytty siihen, että autokannella syttyvää akkupaloa ei kyetä hallitsemaan.

Pienemmillä kirjaimilla on ilmoitettu, vähän sivumennen, että käytännössä myös muiden henkilöautojen kuljetus loppuu, paitsi Bergenin ja Kirkkoniemen välillä. Välisatamissa ei lastata. Varustamo perustelee tätä sillä, että sillä on lastinkuljetusvelvollisuus ja autojen kuskaaminen haittaa tätä. Laivoilla on joissakin satamissa ollut vaikeuksia vuoroveden korkeuden kanssa. Lieköhän rampit suunniteltu liian lyhyiksi.

Ennuste on, että rannikon asukkaat eivät näitä muutoksia aivan hyvällä silmällä katsele. Saattaapa hyvinkin olla, että kun liikenne 2020-luvun lopulla kilpailutetaan seuraavan kerran, palautteella voi kummasti olla vaikutusta. Perinteiset varustamot lisäksi muuttavat laivojaan vähäpäästöisemmiksi pärjätäkseen kilpailussa paremmin.