Aina 1960-luvun lopulle saakka osapuilleen jokainen uskottavuutta hamunnut taho piirteli erilaisia mielenkiintoisia ajatuksiaan siitä, kuinka Helsingin ajoneuvoliikenne pitäisi hoitaa.
Suomen Kuvalehti esitteli vuonna 1956 suunnitelmaa, jossa itään, pohjoiseen ja länteen kulkevat väylät yhtyisivät Pasilan kohdalla. Pasilasta kulkisi keskustaan yhdyskatu. Suunnitelmassa oli siis yhtymäkohtia sekä vuoden 1918 Eliel Saarisen asemakaavasuunnitelmaan että myöhempään Alvar Aallon Vapaudenkatu-suunnitelmaan.
Tässä suunnitelmassa oli menty hieman tavanomaista syvemmälle ja siinä oli hahmoteltu Pasilan aseman tienoille sijoitettua moottoriteiden liittymää.
Suunnitelma on melko villi. Siinä jo tunnistetaan tarve eritasoratkaisuille, mutta muuten suunnitelma on vielä varsin sokea moottoritieliittymän dynamiikalle, muun muassa sekoittumisalueiden osalta,
9 kommenttia:
Hetki piti miettiä mihin tuota ympyrää tarvitaan, mutta eihän lännestä pääse pohjoiseen eikä pohjoisesta länteen ilman sitä.
Lännen ja pohjoisen väliseen liikenteeseen ei kuitenkaan tarvita ympyrän lounaisinta sektoria. Siitä voisi olla hyötyä, jos pitää päästä etelästä takaisin etelään tai idästä takaisin itään. Ehkä tällainen tarve liittyy kuvan ulkopuolisiin liikennejärjestelyihin.
Kiinnostava valinta laittaa liikenneympyrän ajosuunta m y ö t ä p ä i v ä ä n . - Tästä olisi kehkeytynyt ehkä autoilijoiden suosituin paikka kokoontua rytisemään.
Muistelen ajaneeni tuollaisen moottoritieliikenneympyrän läpi Lummenissa Belgiassa 2004 tai 2005 - yhden kerran jälkeen päätin jatkossa ajaa aina jotain vaihtoehtoista reittiä. Nyt näyttävät ilmakuvien perusteella muuttaneen liittymän turvallisemmaksi…
Vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen on Brysselin kehätielle toteutettu Carrefour Leonard (R0 x A4/E411). Penskana sielläpäin asuessa muistan ne ruuhkat joita kahden moottoritien tasoristeys aiheutti. Nykyään kulkusuunnat idästä etelään ja lännestä pohjoiseen on suljettu. Street viewn perusteella ainakin viitoitus Zaventemiin antaa edelleen ymmärtää, että Brysselin keskustasta tultaessa pääsee kääntymään pohjoiseen lentoaseman suuntaan. Viitoitus Zaventemiin kuitenkin loppuu yhtä nopeasti kun se alkoikin. Kun kyseessä on Belgia, ei yllätä yhtään. Jos katsoo lännestä etelään kääntyvän rampin kuvia vuosien varrelta, on Waterloohon ohjaava kyltti tippunut toteemupaalusta ilmeisesti vuonna 2014. Mitä näitä turhaan korjailemaan.
Onko tuo muuten lainkaan liikenneympyrä sanan siinä merkityksessä kuin sen nykyään ymmärrämme? Jos on, tuohon aikaan liikenneympyröissä väistämisvelvollisuus oli ympyrässä ajavalla. Väistämissäännöt muutettiin vasta myöhemmin päinvastaiseksi.
Eikö se ollut niin, että ympyrän jokainen haara käsitettiin tasa-arvoiseksi risteykseksi, koska väistämisvelvollisuutta ei ollut merkitty. Tästä seurasi toki se, että väistämisvelvollisuus oli ympyrässä ajavalla, kun ympyrän liikenne kulkee vastapäivään ja siihen liitytään aina oikealta.
Mutta jos olisi toteutettu tällainen suunnitelman mukainen ympyrä, jossa liikenne kulkeekin myötäpäivään, niin siinähän tilanne olisi ollut päinvastainen eli ympyrässä ajava tulee aina oikealta.
Minäkin olen ymmärtänyt EKK:n kanssa samalla tavalla, että koskaan ei ole ollut mitään liikenneympyräspesifejä väistämissääntöjä, vaan aiempi käytäntö on perustunut siihen, että ympyrään tuleva tulee oikealta, ja nykyinen taas siihen, että ympyrään tulevalla on aina kärkikolmio. Ts. nykyäänkin ympyrässä ajavan pitäisi väistää, jos joku liikenneinsinööri keksisi tehdä ympyrän ilman kolmioita.
Näinhän se on. Vanhassa tieliikennelaissa ei puhuttu ympyrästä mitään ja tieliikenneasetuksessa esiteltiin liikenneympyrän varoitusmerkki ja määräysmerkki plus todettiin kärkikolmion liikenneympyrässä tarkoittavan väistämisvelvollisuutta ympyrässä ajavaa kohtaan.
Toisin kuin Esson baarien parlamentit esittivät, mitään erikseen ympyrää tarkoittavaa vilkutussääntöä ei ollut. Vallitsevia säädöksiä ekstrapoloitiin, mutta ei johdonmukaisesti.
Uuteen tieliikennelakiin tuli muutamia uusia säädöksiä, kuten kehämääritelmä, jonka mukaan liikenneympyrä on sellaiseksi merkitty kahden tai useamman risteyksen kokonaisuus. Sen verran uutta tuli, että essonbaaritulkinta vilkutuksesta muuttui lakisääteiseksi. On muuten eri käytäntö kuin esimerkiksi Saksassa. Ympyrässä ajavan ja sinne tulevan keskinäiseen väistämisvelvollisuuteen ei tullut uutta, vaan liikennemerkki puhuu edelleen.
Lähetä kommentti