Ja mikä olikaan Euroopan suurin kaupunki? Siinäpä vasta kysymys. Riippuu aika paljon siitä, kuinka suuri kaupunkialue luetaan mukaan. Turkki ja Venäjä ovat maalanneet itsensä Aasian nurkkaan, eli jätetään Istanbul ja Moskova suosiolla sivuun. Wikipravda luettelee viisi tilastointitapaa, joiden välillä esimerkiksi Lontoon asukasluvussa on yli 3,5 miljoonan heitto. Se siitä tilastoinnista.
Lontoo ja Pariisi yleensä nähdään ykkösinä, mutta seuraavat ovat pikku yllätyksiä. Tilastoissa harvemmin nousevat esiin usean yhteen kasvaneen kaupungin alueet Rein-Ruhr (12,2 miljoonaa) ja Randstad (8,2 miljoonaa).
Matkustamme tänään Randstadiin, jossa asuu puolet Alankomaiden väestöstä. Se on kaupunkinauha, joka ulottuu Rotterdamista Haagiin kautta Amsterdamiin, jossa se haarautuu pohjoiseen ja itään. Itäisen haaran reunalla sijaitsee noin 35 kilometriä Amsterdamista kaakkoon Utrecht, joka on monen keskieurooppalaisen kaupungin tapaan syntynyt roomalaisajan leiristä. Kaupunki tunnetaan muun muassa 1600-luvulla perustetusta yliopistostaan, jonka tutkijoilla on 12 Nobelin palkintoa, ja vuoden 1713 Utrechtin rauhasta, joka oli ensimmäinen askel saada sotkuinen ja suurta osaa Eurooppaa koskenut Espanjan perimyssota (1701–1714) loppumaan.
Utrechtin kaupunkialueen itälaidalla on toimistohotellialue (Ernst & Young, PwC, Adecco, erilaisia rahansiirtelyputiikkeja yms). Sen ytimessä sijaitsee Euclideslaan, jonka keskellä on vesiallas neutraloimassa arkkitehtien luomien tusinarakennusten kolkkoa fiilistä. Se, että Hollannissa on katualueiden vieressä vettä, on enemmän sääntö kuin poikkeus, eli ei mitään erikoista.
Arkkitehtipiirroksissa allas näyttää kivalta, ja miksipä ei muutenkin.
Totuus on kuitenkin toisenlainen. Vesistön vesi vaihtunee harvakseltaan ja siihen kasvaa joskus levää. Tyynellä kelillä allas saattaa näyttää biljardipöydältä.
Maaliskuun alkupuolella Hollannin talvi on jo taittunut. Tällä kertaa Euclideslaanin allas on saanut nätin värin ilmeisesti punalevästä.
Ongelma asiassa on se, että kiireinen pääkonttoriväki on luullut altaan pintaa punaiseksi soraksi ja asfaltiksi oikaissut kadun puolelta toisen sen ylitse, ja joutunut pikkupikkuyllätyksen kohteeksi. Viikon sisään raportoitiin ainakin neljä tapausta, joista yksi oli laukaissut epilepsiakohtauksen. Kylmävesialtaaseen, plus muutama aste, hyppy vaatteet päällä on saattanut olla höyhenenkevyesti epämiellyttävä kokemus.
Asia on nyt ns. ratkaistu laittamalla lammikon reunalle varoitusmerkki. Hollantilaisethan eivät juuri kanaviaan aitaa kaupunkialueillakaan, niin miksi tällä sitten.
Astuminen punaiselle alueelle on aika luonteva valinta Hollannissa. Siellä etenkin pyöräteihin käytetään punaista asfalttia ja sen väri ei sanottavammin poikkea punalevän peittämästä altaasta.
Molksis, sanoi Eemeli.
1 kommentti:
Niin oliko sitä hollannin kielessä tätä "vahingonilo" -sanaa :D
Lähetä kommentti