Nopeaa moottoriajoneuvoliikennettä maan vilkkaimmalla tiellä
Miinakenttä on vähän koominen. Ruuhka-aika on todellakin ruuhka-aika ja nopeudet usein lähempänä nollaa kuin nopeusrajoitusta. Hiljaisena aika rajoituksena 80 km/h puolestaan on 4-8-kaistaisella tiellä helposti esitettävissä hätävarjelun liioitteluksi.
Mutta mistä ne ruuhka-ajan pellinmuotoilutalkoot sitten syntyvät? Selitys, että nopeus on syynä kaikkeen, ontuu.
Katselemalla liikennevirtaa tuo selittyy. Osa kulkijoista ei erota kehätietä ja laskettelurinnettä toisistaan, ja pitää slamonautoilua normaalikäytöksenä. Kaistaa vaihdetaan tiuhaan tahtiin ilman, että siitä on yleensä mitään hyötyä. Ei ole aivan harvinaista, että kun kaksi autoa puskee itsensä ulos Leppävaaran tunnelista ja toinen harrastaa puikkelehtimista, 15 kilometrin päässä seistään samoissa Myllypuron valoissa.
Puikkelehtiminen tietenkin tehdään siten, että tullaan mahdollisimman lähelle takana tulevaa, joka joutuu jarruttamaan ja siinähän sitten kasan ainekset ovatkin koossa. Tästä jalostettu ratkaisu on ajaa mahdollisimman pitkään vasemman puoleista kaistaa ennen poistumista tieltä, jolloin pääsee ajamaan usemman kaistan ylitse ja aiheuttamaan useita jarrutustilanteita.
Lähtökohtaisesti kaistan vaihdon onnistuminen jätetään takana tulevan tai rinnalla olevan vastuulle. Tässä urheilulajissa eritoten raskas liikenne kunnostautuu.
DHL yrittää kuolemantuottamusta. Ähäkutti, ei onnistunut, vielä tässä kirjoitellaan.
Slalomautoilu ei tietenkään ole vain kehäykkösen eli yhäkekkosen riesa vaan kaikkien nelikaistaisten teiden.
Teillä ja Turuilla ehdottaa, että vilkkailla nelikaistaisilla teillä siirryttäisiin kokonaan uuteen menettelyyn: kaistanvaihtomaksuun.
Kameroilla pystytään hyvin valvomaan liikennettä. Kaistanvaihtomaksu voisi toimia niin, että tarkastelujakson esimerkiksi kaksi kilometriä. Yksi vaihto per tarkastelujakso olisi maksuton, mutta seuraavat voisivat maksaa esimerkiksi 50 senttiä, jos edellisestä on kulunut vähemmän kuin kaksi kilometriä. Kaistanvaihtoa ei siis mitenkään kiellettäisi, mutta sen tuottama hyöty tulisi maksulliseksi. Ja taas voisi komisario P kehua kuinka paljon transaktioita järjestelmä onkaan tuottanut.
9 kommenttia:
Hei! Olen lukenut blogiasi nyt jonkun aikaa, ja täytyy sanoa että olen nauttinut. Ensimmäistä kertaa kuitenkin nyt kommentoin, vaikka jo vuoden näitä artikkeleita olen mielenkiinnolla selaillut. En tosin nimenomaan tästä aiheesta, mutta muistan lukeneeni blogistasi, että Jyväskylässä sijaitsee suomen ainut lakkautettu moottoritie. Minusta tuntuu, että olen saattanut löytää toisen mokoman, senkin Jyväskylän lähistöltä Äänekoskelta. Ajelin tässä muutama päivä sitten keski-suomessa päin, ja havaitsin, että tieltä, jossa aivan varmasti muistan moottoritiekylttien olleen, oli kyseiset merkit poistettu, ja osa niistä korvattu moottoriliikennetien kylteillä, osa taas kadonnut kokonaan. Tutkailin asiaa vielä netistä, ja muistin oikein, että vuonna 2019 avattiin uusi pätkä moottoritietä Äänekoskella valtatien 13 liittymästä Äänekosken keskustaan, lähde tässä: https://www.ksml.fi/paikalliset/2473084
Mutta tosiaan, kyltit näyttävät poistuneen. Street viewissä vielä vuoden 2020 kuvissa näkyy moottoritiekyltit, mutta vuoden 2022 kuvista ne ovatkin jo kadonneet, ja tien status näinollen salamyhkäisesti laskenut.
2020 kuvaa: https://maps.app.goo.gl/6HZniwVEEcdd9Fy88
2022 kuvaa: https://maps.app.goo.gl/2MncdPptSi69VBFM9
Lisää vertailukuvia:
https://maps.app.goo.gl/YQwf7LXKbmHtCpBE6
https://maps.app.goo.gl/J6yqU6zKujoB9wsH9
Mahtaisiko olla niin, että syystä tai toisesta kyltit ovat vain säästösyistä poistuneet kun ne on koettu turhiksi tms, vai onko koko moottoritiestatus tuoltakin tienpätkältä otettu pois? Anteeksi tosiaan aiheen ohimenevä kommentti vielä kerran, mutta ajattelin että sinua saattaisi tämä kiinnostaa. Yt. Utelias
Äänekosken projekti oli kaiken kaikkiaan aika sekava. Taisi jakautua peräti neljään eri pääurakkaan ja tiedotus oli vähän mitä sattuu. Välillä tehtiin moottoritietä, välillä jotain muuta.
Katselin arkistoista marraskuussa 2020 kuvatun videon matkalta pohjoiseen ja siinä ei Huutomäen kohdalla (vt13:n haarautuminen luoteeseen) enää ollut moottoritie-kylttiä. Sen sijaan kyllä Huutomäen ennakkoviitassa esitettiin tie moottoritienä. Äänekosken liittymien pohjoispuolella sitten oli moottoriliikennetie päättyy -merkki ilman, että moottoriliikennetietä oli missään merkitty alkaneeksi.
Moottoritiemerkintä voidaan nähdä jonkinlaisena sössintänä, joka on aihetta oikaista. Eihän 2+1-teitä moottoriteiksi nimetä!
Tätä nykyä merkinnät ovat siten asianmukaisia, että moottoriliikennetie on merkitty alkavaksi Hirvaskankaalta. Samoin Huutomäen ennakkoviitta on uusittu ja moottoritie-merkintöä poistettu.
Aivan analoginen tämä ei kyllä ole Rautpohjan moottoritien kanssa. Rautpohjassa tie todellakin ohitettiin ja myöhemmin muutettiin 1+1-kaduksi. Eli tehtiin jotain muutakin kuin pelkkä luokitusmuutos.
Varhaisia luokitusmuutoksia oli kt51:llä eli Länsiväylällä Helsingissä 1970-luvulla. Lauttasaaren vanha silta purettiin ja tilalle rakennettiin uusi. Työn ajaksi Länsiväylältä poistettiin moottoritiestatus Lemissaaren liittymän ja Ruoholahden välillä, jotta saareen pääsi idästä sellaisillakin kulkupeleillä, joilla ei ollut asiaa moottoritielle eikä kevyen liikenteen väliaikaissillalle.
On vaikeaa löytää Suomesta taho, joka olisi oikeasti kiinnostunut liikenneturvallisuudesta ja samalla myös liikenteen sujuvuudesta. Liikenneturva nyt haluaisi kieltää kaiken eikä sitä kiinnosta, vaikkei yksikään auto liikkuisi senttiäkään. Vastaavasti ei myöskään poliisi tunnu olevan oikeasti tippaakaan kiinnostunut liikenteen turvallisuudesta. Poliisia ohjaa sairaalloinen vallanahneus ja siinä tietysti helposti mitattavat rikkeet ovat erinomainen keppihevonen kansalaisten kyykyttämiseen.
Suosittelen hyvin tarkkaan harkitsemaan, mitä toimenpiteitä liikenteestä julkisesti esittää. Nykymaailmassa kun mitä tahansa kieli poskessa esitettyä joku saattaa vielä tosissaan alkaa toteuttaa kunnon kafkamaiseen tyyliin.
Selvyyden vuoksi todetaan, että Teillä ja Turuilla aikoo tulevaisuudessakin kirjoitella sekä levottomia että vähemmän levottomia.
Unohtui vielä kokonaan mainita LVM ja sen tempaukset. Siellähän taas tarkoituksena tuntuu olevan halu hävittää maasta koko yksityisautoliikenne. Talvinopeusrajoitukset sun muut toimenpiteet on suunniteltu sen mukaan, että maassa raskas liikenne sujuu. Ja hyvä edes niin. Mutta motiivi siellä tuntuu olevan ajaa kaikki yksityisautoilijat käyttämään joko julkista liikennettä tai sitten kulkemaan polkupyörällä tai apostolinkyydillä.
Ei se edellinen kommenttini nyt ollut täysin tosissaan otettavaksi tarkoitettu. Lähinnä kuvaamaan päätöksenteon ja siihen vaikuttavien tekijöiden kaoottisuutta.
Jos kehä I:llä on puikkelehtijoita, Tampere-Helsinki -moottoritietä paljon ajaneena olen pannut merkille autoilijatyypin joka kyllä ohittaa ihan sujuvasti alle nopeusrajoituksen ajavia autoja, mutta palaa joka pienessäkin välissä oikealle kaistalle ajamaan ihan lyhyen pätkän, vaikka edessä olisi rekka. Kohta taas vilkku syttyy vasemmalle. Tätä jatkuu loputtomiin.. Olen usein miettinyt että montakohan kertaa tämän ajotavan omaava kuljettaja joutuu vaihtamaan kaistaa 170km matkalla. Tuollainen ajaminen on joka tapauksessa äärimmäisen työlästä kuljettajalle itselleenkin. Kunhan hän vain itsekin hoksaisi sen.
Erotuksena NH:n kokemukseen Helsinki-Tampere-väliin Lahdenväylällä kaistanvaihto ruuhka-aikana taas loistaa poissaolollaan. Valtaosa ajoneuvoista ajaa vasenta kaistaa, koska kerran ohituksen jälkeen oikeanpuoleiselle kaistalle palattua ei vasemmalle enää mahdu. Jaa miksi ei? No siksi, että muut eivät palaa, eli ohituskaista on täynnä ja oikeanpuoleinen pitkälti autio matalampinopeuksisia lukuun ottamatta.
Niin kauan kun tuo NH:n kuvaama toiminta sujuu ilman jarruvaloja, niin sekä koko liikennevirran että kyseisen kaistanvaihtajan matkan sujuvuus ja nopeus ovat optimaalisia. Sitten kun liikenteen määrä täyttää saturaatiopisteen, on valittava ajaako 80 km/h vai 120 km/h (100 km/h) jonossa
Minua ainakaan kaistanvaihto moottoritiellä ei rasita ollenkaan, jos naapurikaista on vapaa. Ikävämpää on roikkua vasemmalla kaistalla jatkuvasti peilistä kuikuillen, lähestyykö takaa joku kiireisempi.
Suomen moottoritiet eivät onneksi ole niin ruuhkaisia, että pitkiä jonoja pääsisi muodostumaan kaupunkiseutujen ulkopuolelle kuin juhannuksena yms. Oma kokemukseni on, että vaikka iltapäiväruuhkassa Lahdenväylälläkin jono pysähtelee Kehä III:n ja Koivukylänväylän liittymien välillä, niin jo Keravan liittymän jälkeen on kohtuullisen väljää. Joskus juhannuksena on kyllä tullut ajettua Lahdesta Helsinkiä kohti siinä 80 km/h jonossa yli 30 km, ennen kuin vasemmalla kaistalla tuli sopiva väli.
Moottoriteillä on valitettavan yleiseksi levinnyt se ihmeellinen käytäntö, että ohitettavan eteen pitää ajaa keulaa viistäen, vaikka tilaa olisi eteen ja taakse kilometrikaupalla. Ja aika usein kaistalle paluun jälkeen ohittava pudottaa nopeutensa alle ohittamiensa autojen nopeuden. Ja taas palavat jarruvalot.
On aika yllättävää, että kolmostie ja nelostie ovat niin erilaiset kuin ovat. Kolmostiellä kaiketi liikkuu enemmän hitaita hämäläisiä ja liikenne sujuu enemmittä ongelmitta. Nelostie puolestaan on kovin aggressiivisen käytöksen maineessa eikä aivan katteetta. Tässä voisi olla tilaa parillekin sosiaalipsykologian opinnäytetyölle.
Lähetä kommentti