Merkki kieltämättä on yllätyksellinen, koska siitä ei mitenkään käy ilmi, että liittymäkompleksi on kolmihaarainen.
Vallitseva suomalainen viitoitusjärjestelmä on tullut keskeisiltä osiltaan voimaan vuoden 1965 alusta ja se perustuu varsin suoraan Ruotsissa 1950-luvulla käyttöön otettuun järjestelmään.
Tuohon aikaan moottoritieliittymiä oli muutama kappale ja ne olivat verraten yksinkertaisia. Siten ennakkoviitta, jossa on vain yksi nuoli oikealle, ajoi asiansa.
Aiempi suunnistustaulujärjestelmä oli samankaltainen, mutta siinä oli mahdollista osoittaa myös risteyksen muoto. Ruotsin mallin mukaan siirryttiin isoihin kirjaimiin, mikä ei ehkä ollut se viisain mahdollinen teko:
Liikenneviraston edeltäjissä on ollut projekteja, joissa on pohdittu viitoitusjärjestelmän kokonaisuudistusta, mutta mitään konkreettista tienkäyttäjälle näkyvää ei ole toistaiseksi syntynyt.
Yksi verrokkimaa on Saksa, jonka varsin yksinkertainen ja elegantti järjestelmä selviytyy varsin mallikkaasti suurista nopeuksista, pitkistä paikannimistä, monimutkaisista liittymistä ja suuresta joukosta nimiä suunnistustaulua kohden:
Jos Tampereen sisääntulotien viitta uusittaisiin saksalaista mallia mukailevaksi, se voisi olla esimerkiksi seuraavalanlainen:
Tässä näkyy selvästi, että ensin erkanee liittymä paikalliseen katuverkkoon Lahdesjärvelle ja Lakalaivaan. Seuraavaksi erkanee ysitie ohikulkutielle itään ja sitä kautta on reitti 12-tielle Lahden suuntaan. Ramppia suoraan ajettaessa päästään silmukkaan, joka vie kolmostien ohikulkutielle länteen ja myös teille 11 ja 12.
Ruotsalaisessa mallissa tien numeroa ja kohdetta yritetään pitää yhdessä silloin, kun viitoitussuunnassa on useita teitä. Ruotsalais-saksalainen malli voisi näyttää tältä:
Tähän itse asiassa mahtuisi mainiosti selkeyden kärsimättä vielä yksi kohdekin, Tampereelta Ylöjärven ja Kurun kautta Virroille kulkevalle kantatielle 65:
4 kommenttia:
Jes, näinhän tuon suunnistustaulun pitäisi näyttää! Olen jotenkin pitänyt Lahden mainitsemista turhana tässä ao. suunnistustaulussa. Lahti kun on tässä vaiheessa Tampereetta tultaessa jo selvästi "seläntakana ja takamaastoa". Ennemmin näkisinkin Lahden tilalla paikalliskohteen Kangasalan (vrt. Nokia lännessä) ja vasta 9-tiellä itään mentäessä kylteissä luonnollisesti olisivat molemmat eli Kangasala ja Lahti. Liekö kesänopeuksilla "hiinäjahiinä", että Lakalaivan rampista takaisin kiertämällä paluusuuntaan etelään (Hämeenlinnan tai Riihimäen kautta) Lahteen ehtisi aavistuksen nopeammin..?
Itse pidän periaatetta, jossa "takana" olevaa kohdetta ei viitoiteta, vähintään eriskummallisena. Muun muassa http://teilla.blogspot.fi/2012/06/vain-eteenpain-sinun-pitaa-ajaman.html on jonknlainen kannanotto asiaan. Mielestäni pitäisi olla itsestään selvää, että valtatiet viitoitetaan aina kaukokohteisiinsa ja sitten kylttin mahtuu kangasalaloja ja nokioita, niitä voidaan lisätä.
Lukeekohan kukaan LVM:ssä/Trafissa/Liikennevirastossa tätä blogia? Et varmaan panisi pahaksesi, jos uusisivat 50 vuotta vanhan järjestelmän ideasi pohjalta. ;-)
Jätitkö muuten tarkoituksella liittymänumerot ja lentokonesymbolin pois ehdotuksestasi? Minä pitäisin nekin mukana.
Toinen pieni muutos, minkä tekisin, olisi Lahdesjärvi–Lakalaiva-nuolen siirtäminen hieman ylemmäksi tuossa haarassa. Nythän tuo näyttää siltä, että rampilla ajettaisiin suoraan ko. suuntaan ja Vaasan ja Jyväskylän suuntiin ajettaessa pitäisi Lahdesjärvi–Lakalaiva-rampin erkanemisen kohdalla "kääntyä" rampilla tai ainakin vaihtaa kaistaa vasemmalle. Todellisuudessa järjestely lienee päinvastoin: ts. Lahdesjärvi–Lakalaiva-suuntaan ajettaessa pitää vaihtaa rampilla kaistaa oikealle.
Liittymänumerot ovat erillisessä kilvessä varsinaisen suunnistustaulun alapuolella. Ohitin ne tällä kertaa, kun niihin en ajatellut muutoksia.
On tietysti vähän hassua, että samaa ramppia ajetaan kahteen eri liittymään. Vastaava järjestely on kolmostiellä Vantaalla liittymissä 8 ja 9 pohjoisen suuntaan. Siellä viitoitus on todella epäselvä, vaikka on tuliterä.
Saksalainen viitoittaa lentokentän yleensä valkopohjaisella kentällä, jossa on symbolin lisäksi kentän nimi. Itsekin olen sellaisen kannalla.
Oleellista tuossa kaaviossa on näyttää rampin haarautuminen kolmeen, ei täsmällisiä kaistajärjestelyjä. Ratkaisu vastaa saksalaista käytäntöä. Siellähän neliapilaliittymä on yleinen ja sellaisessa myös vasemmalle kääntyvä liikenne vaihtaa kaistaa oikealle kokoojaramppien sekoittumisalueella, mutta asia ei näy ilmi ennakkoviitoituksesta.
Lähetä kommentti