15.10.2012

Kehä Kolmonen

Viitisenkymmentä vuotta sitten tehtiin yksi Suomen tiehistorian kauaskantoisimmista päätöksistä: Helsingin ympärille rakennetaan kehätie.

Tämä nykyisin Kehä III:na tunnettu väylä rakennettiin pääosin maalaismaisemaan aikana, jolloin autoistumisen tulevan vauhti oli vain harvojen visionäärien arvattavissa. Tie rakennettiin aluksi yksiajorataiseksi ja sitä on käytännössä jatkuvana prosessina parannettu ja laajennettu.

Seutukunnan "alkuperäinen" väylä oli vanha Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie, jotka myös Kuninkaantieksi tituleerataan. Kehätie rakennettiin seuraamaan Rantatien reittiä jollakin tarkkuudella.

Niin siinä sitten kävi, että Kehätie toi seudulle paljon teollista ja kaupallista toimintaa ja katuverkko on sen rakentamisen jälkeen uusiutunut vahvasti. Hinta tästä on ollut se, että Suuri Rantatie on päässyt pirstoutumaan ja Hämeenkylän ja Vantaankosken välillä se on lähes kadonnut.

Teillä ja Turuilla esittää muutaman otteen vuoden 1958 peruskartasta. Sen päälle on sinisellä piirretty vuoden 2012 maastotietokanta-aineistosta poimittu nykyinen tieverkko.



Uuden kakkostien rakentaminen, ns. Tannerin tien rakentaminen oli ehtinyt jo Hämeenkylään ja Pohjois-Espooseen. Tie ei kuitenkaan ollut vielä valtatie, koska työt pohjoisempana olivat kesken. Kuninkaantie ristesi tulevan kakkostien suunnilleen siinä, missä kakkostiestä 120-tieksi muuttunut Vihdintie leikkaa Kehä III:n nykyisin. Rantatie nykyisin nimellä Ainontie on Vihdintien länsipuolella saanut uuden linjauksen. Vihdintien itäpuolella se on jäänyt Petikon teollisuusalueen alle.



Vantaankoskella vuonna 1958 rakennettiin kolmostietä, joka myöhemmin muuttui moottoritieksi. Kolmostienä toimi vielä nykyinen Vanha Nurmijärventie. Sen reitti kulki Kivistön, Klaukkalan, Röykän ja Vihtijärven kautta Lopelle ja sieltä hyvin harvaanasuttuja metsäseutuja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan.



Helsingin ja Hyrylän välinen maantie oli vuonna 1958 ollut valmiina jo hyvän aikaa. Se kulki Helsingin pitäjän kirkonkylän länsipuolelta ja oli tuohon aikaan sekä nelos- että viitostien reitti. Kehätien rakentaminen ja myöhemmät liittymäkompleksit jättivät kirkonkylän varsin ahtaaseen paikkaan eikä se enää sijainnut keskellä avaria peltomaisemia.

1 kommentti:

eSa kirjoitti...

Näistä vanhoista tiekartoista huomaa, että kuinka paljon silloin olikaan Y-mallisia tieristeyksiä. Mahtoi olla haastetta autoilijalla risteyksissä, varsinkin lumisina talvina lumipenkkojen vuoksi... Nykyäänhän risteävät tiet taidetaan rakentaa/korjata kohtaavaksi enempi suorakulmassa.