Harvapa muistaa, että neljäs viuhkakaupunki oli Viipuri. Sieltä alkoivat valtatie 13 Jyväskylän kautta Kokkolaan, 14 Savonlinnan kautta Juvalle ja 15 kohti Neuvostoliiton vastaista rajaa Terijoelle ja Rajajoelle.
Itse asiassa Viipuri oli kaksinkertainen viuhkakaupunki: Valtateiden lisäksi sieltä sai alkunsa neljä kantatietä 61-64. Kantatie 61 kulki pohjoiseen Lahdenpohjaan, jossa se yhtyi Helsingin ja Sortavalan väliseen kuutostiehen. Kantatie 62 kulki itään Laatokan rannan Metsäpirttiin. Kantatiet 63 ja 64 välittivät liikennettä kaakkoon Terijoelle: kantatie 63 pohjoisempaa Kivennavan kautta ja 64 rannikkoa pitkin Johanneksen kautta.
Niinhän siinä sitten kävi, että Viipurin viuhka jäi kovin lyhyaikaiseksi. Sodan sytyttyä Kannaksen tieverkko koki kovia ja muun muassa Antreassa Vuoksen ylittänyt vasta vuonna 1939 valmistunut Kuukaupin silta tuhoutui vuonna 1941. Kuukaupin silta on yksi niistä, jotka Neuvostoliitto räjäytti radiomiinoillaan, joita suomalaiset keksivät häiritä soittamalla radiosta taukoamatta Säkkijärven polkkaa ja Saariston Sirkkaa. Suomalaiset rakensivat sillan uudelleen ja se on edelleenkin käytössä.
Kuukaupin silta
Sodan jälkeen Helsingin ja Viipurin välinen valtatie 7 katkaistiin uudelle rajalle Vaalimaalle, valtatie 13 Lappeenrantaan ja valtatie 14 Parikkalan Särkisalmelle päättymään Joensuuhun uudelleen linjatulle kuutostielle. Valtatie 15 ja kaikki viuhkan neljä kantatietä lakkasivat olemasta.
Valtatie 15 syntyi uudelleen, kun Kotkan ja Mikkelin välinen uusi valtatie valmistui 1970-luvulla. Haminan ja Taavetin välinen tie numeroitiin kantatieksi 61 useiden vuosikymmenien ajaksi, kunnes se 1990-luvulla muuttui valtatieksi 26.
Tiet 62-64 palasivat nekin käyttöön, mutta myöhemmin. Mikkelin ja Imatran välinen tie sai numeron 62. Tie 63 on nykyisin aivan toisella puolella maata: Kauhavan-Ylivieskan tienä Pohjanmaalla. Kantatie 64 on kokenut samanlaisen kohtalon kuin 61: Numero annettiin Jalasjärven-Seinäjoen-Ylistaron maantielle, mutta numero on uudelleen kadonnut, kun tieosuus muuttui osaksi valtateitä 18 ja 19.
3 kommenttia:
Voisikohan viuhka-ajatusta soveltaa myös Joensuuhun? Sieltähän lähti aikoinaan vt 17 kohti Kuopiota ja vt 18 Kajaaniin. Nämäkin molemmat tiet tottelevat nykyään eri nimeä.
Pitää toki paikkansa, että teiden 17 ja 18 päätepiste sijaitsi kymmenien vuoden ajan Joensuussa. Tähän vuoden 1938 viuhkakategoriaan tapaus ei kuitenkaan mahdu. Valtatie 18 nimittäin alun pitäen ei alkanut Joensuusta vaan Sortavalasta.
Sen sijaan kantateiden viuhkaksi Rovaniemi kävisi, kun hieman joustetaan. Sieltähän lähtivät kantatiet 78-81. Kantatie 80 haarautui nelostiestä noin 25 kilometrin päässä Rovaniemeltä Kemijärven suuntaan.
Kiitos Matti jälleen kerran erinomaisesta artikkelista.
Kuukaupin vanha silta on vielä olemassa, mutta vieresäs on uusi ja leveämpi. Liekö käytössä edelleen kevyelle liikenteelle?
http://www.panoramio.com/photo/6503617
http://www.panoramio.com/photo/15511380
Lähetä kommentti