Suomen mittapuissa kyse taitaa olla ennätyksellisen tiheästä miinakentästä. Kun noin 24 kilometriä pitkälle tielle laitetaan 15 mittapistettä, pisteitä on keskimäärin noin puolentoista kilometrin välein.
Poliisin into miinoittaa Kehä I juuri nopeuskameroilla kuulostaa kovin hämmästyttävältä. Kehä I:n perusongelma kun ei ole liialliset ajonopeudet vaan ruuhkautumisen aiheuttamat kovin alhaiset nopeudet. Taitaapa ollakin niin, että järjestelmä on helppo tapa saada aikaan poliisin tulosohjausjärjestelmän suoritteita hiljaisen ajan vähämerkityksellisistä ylinopeuksista.
Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen komisario vetoaa asiassa siihen, että Kehä III:lta Lommilasta tulee per vuorokausi 250-450 kuvaa. Sitäkin voisi pohtia, miksi. Lommilan ja tien toisen laidan kamera Mikkelässä ovat seutukunnan tuottoisimmat kamerat, eikä ihme. Kamerat sijaitsevat moottoritietasoisen väylän varressa valvomassa tien laatuun nähden hyvin alhaista 80 km/h:n nopeusrajoitusta. Joku ilkiö voisi kysellä, onko nopeusrajoitus kohdallaan, vai olisiko ehkä kyseessä tarkoituksellinen erehdyttäminen suoritteiden ja sakkorahojen keräämiseksi.
Kehä I:n tyyppikolari on ruuhkatilanteessa verrattaen alhaisella nopeudella sattuva peräänajo. Sellainen aiheuttaa varsin usein lumipalloilmiön: Jonon pysähtyessä kolarin takia joku reagoi liian hitaasti aiheuttaen peräänajon. Ja niin edelleen. Kun nyt rakennetaan uusia silmänpalvontapisteitä puolentoista kilometrin välein, jarruvalot välkkyvät entistä useammin. Ei olisi neitseelliseen syntymään verrattava yllätys, että peräkolarien määrä miinakentällä kasvaisi nykyisestä.
5 kommenttia:
Suomeen ei varmaankaan ikinä saada keskinopeuskameroita laajempaan käyttöön.
Olisi kehäteillekin paljon parempi vaihtoehto.
Näillä ansoilla saadaan kehä ykkösellekin vain lisää haamuruuhkia kun kameroiden kohdalla jarruttelu hidastaa jonon liikettä
Pari huomautusta omasta vinkkelistäni:
Minusta tuo 80 km/t on varsin sopiva nopeusrajoitus Kehä I:lle. Tie on aika vilkas ruuhka-aikojen ulkopuolella.
Jos katsoo, ettei nopeusvalvonta sovi Kehä I:lle, niin samoilla perusteilla sen voisi poistaa myös muilta teiltä.
Tekstin varsinainen kärki ei ole siinä, mikä on Kehä I:llä sopiva nopeusrajoitus eikä se arvostele nopeuden valvontaa sinänsä. Sen sijaan se nostaa kysymyksen, tuottaako poikkeuksellisen massiivinen nopeusvalvontajärjestely liikenneturvallisuuteen liittyviä hyötyjä tiellä, jolla valtaosa onnettomuuksista tapahtuu tilanteissa, joissa liikenevirran nopeus on lähempänä lukemaa 30 km/h kuin 80 km/h.
Sekä Espoon että Helsingin liikenneturvallisuusraportit nostavat esiin sen, että Kehä I:n onnettomuustihentymät ovat liittymien kohdalla, eivät tien linjaosuuksilla. Kuten toisessa artikkelissa todetaan, Espoon tapauksessa pulmakohdassa keskeisin onnettomuustyyppi on konflikti kevyen liikenteen ja kääntyvän moottoriajoneuvoliikenteen välillä. Tämä kaikki indikoi, että tien perusongelma on liikennemäärien ja kapasiteetin välinen epäsuhta, eivät nopeudet sinänsä.
Poliisin suorittama liikennevalvonta on nykyisin kovin yksipuolista ja kohdistuu valtaosin nopeusvalvontaan. Esimerkiksi liikennevalojen ja suojateiden valvonta on täysin retuperällä ja lähinnä yksittäisten "valvomme tällä viikolla suojateitä" -profiilinnostokampanjoiden varassa. Kun poliisi hehkuttaa, kuinka näppärää kameravalvonta on ja kuinka monta tikettiä se ja se kamera tuottaa, on vaikeaa välttyä siltä ajatukselta, että toimintaa ohjaa vahva tarve kerätä helppoja suorituspisteitä fiskaalisin tarkoitusperin liikenneturvallisuuden edistämisen ollessa vähempimerkityksellinen tavoite.
Nopeusrajoituksien suhteen hyödyllisintä kehälle olisivat muuttuvat nopeusrajoitukset 30-100 kmh. Mutta ne ovat liian kalliita. Sen sijaan rahaa riittää tienauskoneesen.
Mutta ei tämä ole ongelma. Kun ajaa kaikilla kehillä mittarin näyttämän 70 kmh, ehtii huomata ennen kuin nopeus nousee todelliseen 80 kmh ja voi keskittyä seuraamaan liikennettä.
Tämäpä oli "yllätys".
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/383618-poliisi-myontaa-lehdelle-keha-in-nopeuskamerat-haittaavat-liikennetta
Lähetä kommentti