Ilta-Sanomat kirjoittelee Ilmasotakoulun BAANA22-harjoituksesta tavalla, joka panee epäilemään, että ELY-keskukset eivät taida keskustella keskenään.
Kyse on sotaharjoituksesta, joka sulkee nelostien Joutsan varalaskupaikan noin neljän ja puolen vuorokauden ajaksi syyskuun lopulla. Ilmavoimat harjoittelee varalaskupaikan käyttöä.
Joutsan varalaskupaikka
Nelostiellä ei ole varalaskupaikan kohdalla rinnakkaistietä, vaan liikenne joudutaan ohjaamaan kiertoteille. Artikkelin kiertotiekartta on kovin Keski-Suomi-spesifinen ja ehdottaa kiertotieksi reittiä Joutsa-Kangasniemi-Jyväskylä. Se on nelostietä 42 kilometriä pitempi reitti.
Kiertotie-ehdokas seututietä 616: Keskitason seututie eli kapea ja mutkainen.
Lyhyempää kiertotietä tietä 431 Leivonmäelle ei aiota lanseerata, koska kyseessä on kapea soratie.
Mt431 Leivonmäen kaakkoispuolella
Sen sijaan Kangasniemellä aiotaan tehdä katutöitä, jotta 7000 ajoneuvon vuorokausiliikenne saadaan hoidetuksi kunnialla kunnan keskustan lävitse.
Teillä ja Turuilla kommentoi lyhyesti: Pyh.
Jos ELY-keskukset aikovat nähdä asian maakunnallista perspektiiviä laajempana ja vähääkään tehdä yhteistyötä, ne laittavat nelostielle Jyväskylän pohjoispuolelle ja Lahden eteläpuolelle sekä 15-tielle Kouvolan eteläpuolelle isot ja selkeät kartalla varustetut opasteet ajaa pohjois-eteläsuuntainen liikenne Jämsän kautta ja Kotkan-Haminan satamaliikenne Mikkelin kautta. Tämä kun tehdään, saadaan mitä todennäköisimmin Kangasniemen 7000 ajoneuvosta viimeinen nolla pois. Se on sitten oma kysymyksensä, onko se tarkoituksenmukaista: 7000 on raflaavampi lukema kuin 700 ja sillä saa paremmin remonttirahaa omaan piiriin.
Lahti-Jyväskylä. Jämsän kautta 13 kilometriä enemmän ja valtateitä.
Kotka-Jyväskylä. Mikkelin kautta 29 km pitempi, ja valtateitä
8 kommenttia:
Tehdäänkö Kangasniemen keskustassa pysyviä parannuksia vai jotakin tilapäisjärjestelyjä, jotka puretaan nelostien taas auettua? Ilta-Sanomien uutisen (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009025316.html) mukaan siellä siirrettäisiin vain suojatiet pois risteyksistä, ja oletettavasti ne siirretään takaisin rumban mentyä ohi.
Keski-Suomen ELY-keskus suosittaa Jyväskylän ja Lahden väliä kulkevia menemään Päijänteen länsipuolta. Syyskuun lopulla selviää, kuinka hyvin suositus on tavoittanut kulkijat. Apua voi saada myös tienvarsikylteistä, mutta eivät nekään tietenkään kaikkia tavoita - varsinkaan Jyväskylässä, jossa itse kaupungista lähtevät tekevät reitinvalinnan jo aikaisessa vaiheessa.
Linkkaamassani Ilta-Sanomien uutisessa Keski-Suomen ELY:n edustaja pohtii myös varareitin tekemistä tuolle kohdalle. Yhtenä vaihtoehtona hän väläyttää tuon Joutsan Poikkitien parantamista. Sinänsä hassua, kun vahvistettuna tavoitetilana nelostielle on kuitenkin rinnakkaistie koko matkalla ja vaikka sen toteutuminen on todennäköisesti todella kaukana tulevaisuudessa, voisi sen tehdä jo tuolle kohtaa. Rinnakkaistietä on siinä suunniteltu jatkamalla maantietukikohdan eteläpäässä olevaa teollisuusaluetta palvelevaa Yrittäjäntietä Tammihaaran liittymään asti.
Itseäkin ärsyttää ettei rinnakaistietä voitu tehdä jo valmiiksi ettei nelostien liikennettä tarvitsisi ohjata minkään pikkukylän läpi. Eikä kyse olisi edes kuin vajaasta viidestä kilometristä.
Joutsankin varalaskupaikan valmistumisen jälkeisinä vuosina agendana oli että kiitotie suljettiin vain koneiden nousun ja laskeutumisen aikana. Muuna aikana liikenne kulki normaalisti. Drakenien ja Hornetien tulon jälkeen kiitotien puhtausvaatimukset nousivat rajusti. Asfaltti harjataan moneen kertaan ennen lentokäyttöön ottamista. Lisäksi on pysäytysverkot yms. Harjoitusten luonne on muuttunut 1960-luvun pienimuotoisista kokeiluista täydellisen taistelukykyisen maantietukikohdan perustamiseksi, josta lennetään myös pimeällä.
Onko tämä tie 431 ollut joskus koko matkalta asfaltilla? Näyttäisi siltä, että molemmista päistä löytyy asfalttia. Vajaan 7km matkalta puuttuisi asfaltti.
Paras ratkaisu tietysti olisi ollut juuri tuo valtatien viereen rakennettava rinnakkaistie, mutta olisihan sitä voinut tämänkin tien kuntoon laittoa ja uudelleenpäällystystä harkita.
Jotenkin surkuhupaisaa, varalaskupaikan pohjoispuolella olevalla ohituskaistaosuudella rinnakkaistie on, tosin ilmeisesti päällystämätön sellainen.
Mikä muuten on käytäntö noiden ohituskaistaosuuksien rinnakkaistien suhteen? Kasitien ohituskaistaparilla välillä Raahe-Liminka Raahenpuoleisen ohituskaistaosuuden rinnalle on rakennettu rinnakkaistie, Liminganpuoleisen ei.
Ohituskaista sinänsä ei edellytä rinnakkaistietä. Keskikaiteellisilla ohituskaistoilla ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole kuin eritasoliittymiä, joten jos tien varressa on ollut maankäyttöä ennen ohituskaistan rakentamista, on maankäytön yhteyksien säilyttämiseksi usein pakko rakentaa rinnakkainen tieyhteys (tosin yksityistietasoinen riittää eli se ei ole aito rinnakkaistie).
Joutsan maantietukikohdalla on ennen ollut yksityisteiden liittymiä kesken ohituskaistaosuuden, mutta viime vuosikymmenellä ne suljettiin. Se onnistui kuitenkin rakentamatta yhtenäistä rinnakkaista tieyhteyttä.
Tie 431 nelostien ja 616-tien välillä on entinen 6161, joka on päivitetty seututieksi numerokilvet vaihtamalla. Leivonmäellä (ruots Jag också bakar) sillä on jokunen sata metriä uutta linjausta.
Se, että soratien päätepisteissä on jokunen sata metriä asfalttia, ei ole indikaatio siitä, että siitä olisi asfaltti kuorittu pois. Käytäntö on yleinen ja sillä kaiketi pyritään siihen, että kivenkappaleet irtoavat renkaista ennen kuin ne tulevat sotkemaan päätietä.
Asukkaiden hartaisiin toiveisiin on lisäksi toisinaan vastattu päällystämällä tietä joku sata metriä määrärahatilanteen sen salliessa. Missään nähtävissä olevassa tulevaisuudessa rahat eivät tule riittämään koko osuuden päällystämiseen.
Lisäksi on ollut tapana päällystää siltakohdat tällaisilla soratieosuuksilla. On muuten tehokas nopeuden pudottaja, tunnetusti soratieosuus juuri ennen tällaista pätkäpäällystettä on erittäin kuoppaista...
Lähetä kommentti