Siirtyneet risteykset

Tänään tutkitaan paikasta toiseen siirtyneitä pääteiden risteyksiä. Vertailukohtana ovat alkuperäinen numerointi 1-21 ja 51-82 ja tilanne vuonna 2024. Etsimme siis kahden päätien risteyksiä, jotka ovat siirtyneet merkittävästi eli yli kymmenen kilometriä alkuperäiseltä sijainniltaan. Jätämme 1940-luvulla rajan taakse jääneet tapaukset tällä kertaa sivuun.

Jotta ei synny vertailua omenien ja appelsiinien kesken, jaamme tapaukset kahteen kategoriaan: A-kategoriassa ovat tiet, jotka ovat nykyisinkin suunnilleen alkuperäisten päätepisteidensä välillä. B-kategoriassa ovat tapaukset, joissa ainakin toinen teistä on saanut lakkautetun tien numeron. Tiet 10 ja 54 ovat vähän rajatapaus: 54 on lyhentynyt länsipäästään kymmeniä kilometrejä ja saanut itäpäähän vielä reilusti lisää. Koska risteysten välillä on alle kymmenen kilometriä, tiepari on jätetty kummastakin kategoriasta pois. Reilu peli.

Millimetrimitta on jätetty sivuun ja heilutettu leveää pensseliä. Esimerkiksi teiden 5 ja 80 päät sijaitsevat noin 900 metrin päässä toisistaan, mutta koska kumpikin päätepiste on Sodankylä Cityssä, ne tässä tarkastelussa nähdään kohtaavina.

Kategoriassa A on kymmenen risteystä.

• Valtatien 8 ja kantatien 67 risteys sijaitsi ennen Kristiinankaupungissa ja nykyisin Närpiön Vitbergetissä. Uuden ja vanhan välimatka linnuntietä on noin 12 km. (Vt8 ja kt67 ristesivät ennen kahdesti: toisen kerran Uusikaarlepyyssä. Tien 67 pohjoisosan muutos valtatieksi muutti tämän tilanteen.)
• Valtatien 3 ja kantatien 54 risteys sijaitsi ennen Lopella, nykyisin Riihimäellä noin 14 km:n päässä. Kolmostie siirtyi 1950-luvulla itään pois Lopen ja Janakkalan takametsistä.
• Valtatiet 2 ja 10 leikkasivat toisensa ennen Somerolla. Hämeen Härkätie oikaistiin suoraksi kymppitieksi ja kakkostiekin sai 1950-luvulla uuden linjauksen. Nykyinen risteys sijaitsee Vorsasa (Forssassa) linnuntietä noin 17 km:n päässä.
• Valtatie ja kantatie 69 haarautuivat aiemmin Laukaalla. Nelostie sai uuden suoremman suunnan Jyväskylästä pohjoiseen. Kantatie linjattiin liittymään nelostiehen Äänekosken Hirvaskankaalla linnuntietä 17 km:n päässä. Kantatien oikaisua tehtiin työttömyystöinä ja urakkaan saatiin kulumaan toistakymmentä vuotta.
• Valtatie 4 ja kantatie 55 kohtasivat aiemmin Hausjärvellä, jossa ne kulkivat yhtä matkaa pitäjän kirkon kulmalta keskustaajamaan Oittiin. Nelostie siirtyi Helsingin-Lahden linjalle ja 55 päättyy nykyisin Mäntsälään linnuntietä 22 km:n päähän.
• Valtatiet 1 ja 2 ovat vaihtaneet haarautumiskohtaansa useampaankin otteeseen. Aluksi se oli Nummella, sitten kakkostien oikaisun jälkeen hieman idempänä Koisjärvellä. Sitten valmistui uusi kakkostie ja teiden haara siirtyi Helsinkiin Töölön tulliin. Kakkostie sai 1970-luvulla taas uuden linjauksen ja nyt haarautumiskohta on Vihdin Palojärvellä. Nummelle on tuolta matkaa 23 km.
• Valtateiden 4 ja 12 kohtaamispaikka oli aikojen alussa Lammin Jahkolassa. Nelostien siirryttyä Helsingin-Lahden linjalle risteys siirtyi Lahteen noin 40 km:n päähän.
• Kolmanneksi pisin siirtymä, noin 47 km, on valtateiden 3 ja 12 risteyksellä. Aluksi risteys oli Pälkäneen Kyllössä. Kolmostien siirryttyä 1950-luvulla Vanajanselän toiselle puolelle risteys siirtyi Tampereelle. Kolmostie siirtyi edelleen länteen ja nyt risteys, komea spagetti muuten, on Nokian Pitkäniemessä.
• Kakkoseksi 57 km:n siirtymällä pääsevät valtatiet 4 ja 9. Ysitie päättyi aikaisemmin nelostiehen Jämsässä. Nyt tiet kohtaavat Jyväskylän itäpuolella ja kulkevat käsi kädessä parin muun tien kanssa Jyväskylän Aholaidan liittymän ja Kanavuoren välin.
• Ehdoton ykkönen on valtateiden 4 ja 5 haarautumispiste. Se sijaitsi ennen Tuusulan Hyrylässä, josta viitostie lähti laveasti uusmaalaista ja päijäthämäläistä maaseutua kierrellen Lahteen. Nykyisin haarautumispiste on Heinolan Lusissa linnuntietä 115 kilometrin päässä. (Kyllä kyllä, tiet kohtaavat uudelleen Sodankylässä, mutta se on eri juttu.)

Kategoriaan B mahtuu kahdeksan tapausta. Etäisyydet ovat suuremmat ja karttapohjan mittakaavaa on pienennetty, jotta saadaan kaikki mahtumaan.

• Valtatie 8 ja kantatie 68 haarautuivat Koivulahden Kunissa ja 68 kulki Vöyrin kautta Ylihärmään. Jossain vaiheessa TVH:n viskaalit karttojen ääressä äkkäsivät, että tulipas tehdyksi kaksi itä-länsisuuntaista päätietä vieri viereen. Valtatie 16 sai armon ja kantatie 68 muuttui maantieksi 725. Uusi kantatie syntyi 1990-luvulla, kun parannettu Pietarsaaren-Alajärven-Ähtärin-Virtain tie määrättiin kantatieksi. Risteys on Jeppiksen (Pietarsaari) lähettyvillä Pedääsin (Pedersöre) Edsevössä 67 km:n päässä.
• Valtatiet 9 ja 56 kohtasivat alun perin Tonpereella (Tampere) ja sittemmin Lempäälässä. Entinen nelostien ja ysitien risteys Jämsässä 82 kilometrin päässä Lempäälästä on nykyisin valtateiden 9 ja 24 sekä nykyisin kantatien 56 risteys. Kantatie 56 kulkee Mänttään.
• Seuraavina ovat entisen kantatien 80 päätepisteet valtateillä 4 ja 5. Rovaniemen Vikajärven ja Kemijärven välinen tie 80 sai 1990-luvulla numeron 82 ja kantatie 80 siirtyi reitille Sodankylä-Kittilä-Kolari. Uudet risteykset ovat vajaan 90 kilometrin päässä-
• Valtatie 12 ja kantatie 58 kohtasivat ennen Lahdessa. 58 muuttui 1960-luvulla nelostieksi, ja katosi, kunnes se annettiin Oriveden-Keuruun uudelle tielle. Nykyisin 58 on maan pisin kantatie ja haarautuu valtatiestä 12 Kangasalla 97 km:n päässä. Risteys on vain muutaman sadan metrin päässä historiallisesta Huutijärven risteyksestä, joka oli ennen teiden 3, 9 ja 12 haarautumispaikka.
• Pronssi. ja hopeasijaan liittyy entinen kantatie 77 Oulusta Kajaaniin. Nykyisin tie 77 kulkee Kyyjärveltä Viitasaaren kautta Siilinjärvelle. Valtatien 5 ja kantatien 77 risteys on nykyisin Siilinjärvellä 140 km:n päässä alkuperäisestä. Valtatien 4 risteys on Viitasaarella ja entiseen risteykseen Oulussa on matkaa lähes 220 km.
• Pisin siirtymän on valtatien 4 ja kantatien 58 risteys. Alussa risteys oli Padasjoen Taulussa (teiden 24 ja 53 risteys nykyisin). Maan pisin valtatie ja maan pisin kantatie kohtaavat toisensa Kärsämäellä, 293 km:n päässä linnuntietä Padasjoelta.