24.3.2024

Skylla ja Kharybdis

Homeros runoilee:

Laivan keulast' ei tasakaarevan mies väkevinkään
jaksais ampua nuolt' ylös aukkoon onkaloluolan.
Skylla sen kätköss' on, peto ulvova. Kuin penin nuoren
surkea uikutus viiltäen soi sen vinkuva ääni;
hirveä hahmoltaan se on itse, sit' eip' ilomielin
kenkään kohdata voi, ei auvoisat jumalatkaan.
Jalkaa on kakstoist' epämuotoa sillä ja kaulaa
kuus sanomattoman pitkää, päät kamalatpa on niissä
kussakin, hampait' ympäri suun rivikiertoa kolme,
vahvoja, taajoja, kukkuranaan kita kolkkoa surmaa.
Vuoren vinkalohon sen ruumis piilevi puolin,
päät vain kurkottaa ulos kuilun kaamean suusta;
siinä se sieppaa veest', yhä vaanien kallion viertä,
hylkeen, delfiinin, myös vauraampaa veden viljaa,
pauhukas Amfitrite joit' isot vaalivi parvet.
Laivoin laskenehens' ei siit' ohi vauriotonna
kenkään kerskua voi; sinitumman purren on puulta
saaliikseen joka suull' uran yhden hirviö vienyt.
Kallio toinen on taas matalampi. Se vain vähän matkaa
toisest' on, yli sinne, Odysseus, nuolesi kantais.
Siellä on viikunapuu, iso, tuuhealehvä, sen alla
tummat veet kurimoonsa Kharybdis mahtava nielee. 

(Odysseia, 12. laulu, suom. Otto Manninen)

Kuten teksti kertoo, jo antiikin ajoista on tiedetty Messinan salmen olevan merenkulkijalle vaikea ja vaarallinen paikka. Skylla ja Kharybdis olivat antiikin mytologian merihirviöitä, jotka vaikuttivat salmen rannalla. Skylla asusteli mantereen puolella itärannalla ja hänen koiransa harvensivat salmesta kulkevien laivojen miehistöä. Vastarannalla Messinan puolella viikunapuun alla asusti Krarybdis, joka imaisi useasti päivässä valtavan määrän vettä ja sylkäisi sen takaisin. Kradybdis onkin salmen voimakkaan vuoroveden symboli.


Skylla Odysseuksen kimpussa. Puupiirros 1880-luvulta.

Teillä ja Turuilla on vuonna 2020 kirjoittanut artikkelissa Messinan salmen silta jo roomalaisaikana aloitetuista suunnitelmista rakentaa salmen yli silta. Reunaehdot ovat tiukat: Pitää kestää maanjäristyksiä ja myrskytuulia eikä mereen voida syvyyden takia rakentaa siltapilareita.

Tuolloin esitelty suunnitelma maailman ehdottomasti pisimmän riippusiltajänteen rakentamiseksi on ottanut merkittävän askeleen: Sillan rakentamisesta on päätetty. Rakentamisesta on vastuussa yhteisyritys, jossa on mukana italialaisia julkisyhteisöjä: valtio, valtion infraurakointiyhtiö, rautatiet ja maakunnat. Omistusrakenne on monimutkainen mutta kaikki tiet vievät Roomaan.

Sillan jänneväliksi tulee 3300 metriä eli yli 50 prosenttia enemmän kuin nykyisessä jänneväliltään pisimmässä sillassa. Sillan leveys on noin 60 metriä ja pylonit nousevat lähes 400 metrin korkeuteen. Sillassa on itse asiassa kolme kantta: yksi kummankin suunnan kumipyöräliikenteelle ja näiden keskellä rautatie. Rakenne on todettu aerodynaamisesti edulliseksi: Tuuli tarttuu kolmeen kapeampaan siipeen vähemmän hanakasti kuin yhteen leveään. Sillan lisäksi rakennetaan 20 kilometriä uutta maantietä ja saman verran rautatietä. Kumpikin kulkee tunnelissa suurimman osan matkastaan

Riippusillan neljän kannatinkaapelin paksuus on kunkin 1,26 metriä. Jokainen kaapeli kootaan 41148 langasta, jotka ovat 5,33 mm halkaisijaltaan. Lujuuslaskelmissa on lähdetty siitä, että silta kestää 80 m/s tuulen ja 7,5 magnitudin maanjäristyksen. Tuulen takia silta suljetaan jo noin 40 m/s tuulen nopeudella.


Messinan salmen sijainti mannerlaattojen rajalla. Jospa Sisilia onkin Afrikkaa?

Optisimmat ovat laskeneet, että jo vuonna 2024 päästäisiin iskemään lapio maahan ja että vuonna 2027 olisi valmista. Hieman konservatiivisemmat laskelmat esittävät strategisiksi vuosiksi 2025 ja 2030. Aina pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on Italia.


5 kommenttia:

Antti Ojala kirjoitti...

Mahtavan sillan kunniaksi runoilijoiden kannattaakin teroittaa kynänsä ja trubaduurien virittää luuttunsa! Hankalaan paikkaan italialaiset ovatkin siltaansa pystyttämässä, onko muualla rohjettu rakentaa siltaa mannerlaattojen reunan ylitse? Vuoden 1693 maanjäristyksessä alueella kuoli 150.000 henkeä. Maanjäristysten todennäköisyys ja voima eivät ole salmessa aivan vähäiset.

Matti Grönroos kirjoitti...

Dardanellien salmihan on Euraasian ja Arabian laattojen saumakohdan murroslaakso. Muurroksia kulkee pitkin Anatolian niemimaata.

Ehkä voidaan ajatella, että Dardanellien silta on sekin mannerlaattojen reunan yli vedetty. Jospa tässä onkin kyse Länsi- ja Itä-Rooman siltakilpailusta!

Euraariasian ja Pohjois-Amerikan laatan reuna kulkee Islannissa ja murroslaakson yli kulkee 15 metriä pitkä kävelysilta, jota mainostetaan siltana kahden mantereen välillä.

Sähköttäjä kirjoitti...

Voi olla että aikataulu venyy italialaiseen tyyliin, mutta jäisikö suomalaisilta rakentamatta koko silta? Helppo on naureskella "naapurille" :)

NH kirjoitti...

Nyt näyttää siltä että erilaiset vinoköysi- ja riippusillat saattavat kasvattaa suosiotaan. Suoraan väylän vieressä vedessä seisovat pylväät eivät ole laivatörmäysten suhteen kovin suosittuja.

Matti Grönroos kirjoitti...

Tämä on ehkä turhan vahva johtopäätös. Riippu- ja vinoköysisillat ovat kalliita. Paljon halvempi ratkaisu on suojata siltapilarit keinotekoisella karikolla, joka pysäyttää harhautuneen aluksen tai ainakin hidastaa sitä. Baltimoren sillassa ei tuollaisia ole.