Jos seuraavan 200 metrin matkalla kääntyy oikealle (esim. kuvassa näkyvälle hautausmaalle), niin siellä ei sitten pysähdytä vaan vedetään ns. päätyyn saakka (ja siitä läpi).
Kunnaninsinöörin haluista ja halukkuuksista en osaa sanoa, mutta hän ystävällisyydessään viestii noin niin kuin ennakkotietona, että 200 metrin matkalla olevissa risteyksissä on oikealle risteävissä suunnissa pysähtymiskielto.
Kunnaninsinöörin ystävällisyys onkin sitten loppunut seuraavaan risteykseen. Aleksis Kiven tien läntistä haaraa ajettaessa on kärkikolmio ja etuajo-oikeutetun liikenteen suuntaa muihin kahteen suuntaan osoittava lisäkilpi. Näissä suunnissa ei kuitenkaan ole asetuksen velvoittamia vastaavia lisäkilpiä.
Väistämisvelvollisen suunnan ajoradan yli on pyörätien jatkeen tiemerkintä. Vaikkakaan se ei ole asetuksella kielletty ratkaisu (toisin kuin etuajo-oikeutetun liikenteellä suunnalla), niin risteyksen geometrian myötä jää epäselväksi, onko kuvan suunnasta ajava ja Aleksis Kiven tietä jatkava ajoradan liikenne kääntyvää (ja siten väistämisvelvollista ajorataa ylittäviä kohtaan) vai ei.
Koska lisäkilvet puuttuvat kahdelta suunnalta, jää myös epäselväksi, onko etuajo-oikeutetun liikenteen suunnaksi vajavaisesti merkityn suunnan ajoradan liikenne kääntymisen perusteella väistämisvelvollista risteävää ajorataa ylittävää liikennettä kohtaan.
Pieni kauneusvirhe on myös siinä, että kärkikolmio on sijoitettu kovin etäälle risteyksestä, eikä se siksi näy vasemmalta ajaville ennen risteykseen ajamista.
Toisaalta, kukin lisäkilpi viittaa pääkilpeen ja yli 30 metrin pysähtymiskieltoa ei merkitä noin. Lisäksi oikealle ehkä risteäviä teitä on vain yksi ja se on noin 150 metrin päässä. 200 metrin pysähtymiskielto siis rikkoo sääntöä, jonka mukaan lisäkilvellä ei saa laajentaa kieltoa. Kielto kun päättyy ristetykseen.
Kun Nurmijärvestä on kyse, ehkä suunnittelu on tehty olviretkellä Schleusingeniin.
Arvoisa blogisti on jälleen kerran tarkkasilmäinen kuin tarinan Timoteus.
Kyseiset lisäkilvet ovat tuossa tilanteessa yksiselitteisesti turhia.
Käräjillä olisi hauska kuulla tuo termi 'oikealle ehkä risteävät tiet' – paitsi, jos moinen liikenteenohjausjärjestely, m.a.W. Komödie in vier Aufzügen, aiheuttaa henkilövahinkoja.
Itse asiassa risteysvälillä oleva yli 30 metrin pysähtymiskielto voidaan kyllä ilmoittaa lisäkilvellä H3. Tällöin päättyminen tulee kuitenkin lisäksi osoittaa joko yhdistelmällä C37+H11 tai muulla C37 vaikutusalueen päättävällä merkillä.
Käyttöasetuksesta: "Vaikutusalueen päättyminen risteysvälillä on osoitettava lisäkilvellä H11 varustetulla merkillä silloin, kun vaikutusalue ei pääty tieliikennelain liitteessä 3.3. säädetyn merkin C37 selityksessä mainittuihin merkkeihin. Päättymistä ei kuitenkaan tarvitse mainitulla tavalla osoittaa, mikäli vaikutusalueen pituus on enintään 30 metriä. Tällöin vaikutusalueen pituus tulee osoittaa lisäkilvellä H3."
Mielenkiintoista kyllä, vastakkaisesta suunnasta on myös pysähtymiskieltomerkki, mutta ilman kääntymisnuolta ja vain 80 metrin matkalle.¨
Olisiko tässä insinööri ajatellut insinöörimäisesti ja kieltänyt myös maastopysähtymisen? Ainakin tuon sankarihautausmaan jälkeen on houkutteleva tonttiliittymä josta saattaisi hyvinkin ajella nurmialueelle pysäköimään hetkeksi.
MUTTA jos kyseiseen levikkeeseen auton jättäisi ja sakon saisi olisi siinä ainakin mielenkiintoinen mahdollisuus riitauttaa sakkolappu ristiriitaisen liikennemerkin vuoksi.
Merkki on selvästi virheellinen. Mutta tarkoitus epäilemättä on, että kuvassa näkyvälle hautausmaalle ei saa pysäköidä. Oikea tapa olisi ollut asettaa hautausmaan porteille ajokieltomerkit. Ne olisivat samalla implisiittisesti kieltäneet sinne pysäköinninkin, koska sitä ei voisi tehdä ajamatta ensin kieltoa rikkoen portista sisään.
Tosin kerran, vuosikymmeniä sitten, lehdessä pohdittiin sitä, oliko pysäköinninvalvoja ("lappuliisa") menetellyt virheellisesti asettaessaan maksumääräyksen sellaisen auton tuulilasiin, joka oli pysäköity alueelle, jolle ei liikennemerkin mukaan saanut ajaa. Oliko merkin katsottava kieltävän myös pysäköinnin alueelle? Ellei, lappuliisan menettely oli virheellinen, vaikka poliisi olisi samasta syystä voinut määrätä sakon. Eihän autoa olisi voinut pysäköidä sinne rikkomatta ensin ajokieltomerkillä osoitettua kieltoa.
Veikkaan arvoisan kunnaninsinöörin ajatelleen seuraavasti: "Pysäyttäminen kielletty seuraavat 200 metriä, ja seuraavasta risteyksestä pysäyttämiskielto jatkuu oikealle".
Lisäkilvellä ei kuitenkaan ole mahdollista asettaa laajempaa kieltoa kuin kieltomerkki itsessään asettaa. Puheena olevan merkin vaikutusalue päättyy viimeistään seuraavaan risteykseen, joka on selvästi alle 200 metrin päässä. Risteyksen jälkeen sitten on uusi merkki. Sillä ei myöskään voida kieltää pysäköimästä kirkon nurmikolle, koska tieliikennelaki päättyy siihen, missä maastoliikennelaki alkaa.
Seudullahan on muutakin omituista. Esimerkiksi kadun rakenteella luodaan illuusio liikenneympyrästä, mutta eihän se ole.
10 kommenttia:
Kun parinsadan metrin päässä käännyt oikealle, on parempi olla turhia pysähtelemättä? :)
Jos seuraavan 200 metrin matkalla kääntyy oikealle (esim. kuvassa näkyvälle hautausmaalle), niin siellä ei sitten pysähdytä vaan vedetään ns. päätyyn saakka (ja siitä läpi).
Kunnaninsinöörin haluista ja halukkuuksista en osaa sanoa, mutta hän ystävällisyydessään viestii noin niin kuin ennakkotietona, että 200 metrin matkalla olevissa risteyksissä on oikealle risteävissä suunnissa pysähtymiskielto.
Kunnaninsinöörin ystävällisyys onkin sitten loppunut seuraavaan risteykseen. Aleksis Kiven tien läntistä haaraa ajettaessa on kärkikolmio ja etuajo-oikeutetun liikenteen suuntaa muihin kahteen suuntaan osoittava lisäkilpi. Näissä suunnissa ei kuitenkaan ole asetuksen velvoittamia vastaavia lisäkilpiä.
Väistämisvelvollisen suunnan ajoradan yli on pyörätien jatkeen tiemerkintä. Vaikkakaan se ei ole asetuksella kielletty ratkaisu (toisin kuin etuajo-oikeutetun liikenteellä suunnalla), niin risteyksen geometrian myötä jää epäselväksi, onko kuvan suunnasta ajava ja Aleksis Kiven tietä jatkava ajoradan liikenne kääntyvää (ja siten väistämisvelvollista ajorataa ylittäviä kohtaan) vai ei.
Koska lisäkilvet puuttuvat kahdelta suunnalta, jää myös epäselväksi, onko etuajo-oikeutetun liikenteen suunnaksi vajavaisesti merkityn suunnan ajoradan liikenne kääntymisen perusteella väistämisvelvollista risteävää ajorataa ylittävää liikennettä kohtaan.
Pieni kauneusvirhe on myös siinä, että kärkikolmio on sijoitettu kovin etäälle risteyksestä, eikä se siksi näy vasemmalta ajaville ennen risteykseen ajamista.
Nurmijärvi, nil point!
(Lähde: Google Streetview)
Toisaalta, kukin lisäkilpi viittaa pääkilpeen ja yli 30 metrin pysähtymiskieltoa ei merkitä noin. Lisäksi oikealle ehkä risteäviä teitä on vain yksi ja se on noin 150 metrin päässä. 200 metrin pysähtymiskielto siis rikkoo sääntöä, jonka mukaan lisäkilvellä ei saa laajentaa kieltoa. Kielto kun päättyy ristetykseen.
Kun Nurmijärvestä on kyse, ehkä suunnittelu on tehty olviretkellä Schleusingeniin.
Arvoisa blogisti on jälleen kerran tarkkasilmäinen kuin tarinan Timoteus.
Kyseiset lisäkilvet ovat tuossa tilanteessa yksiselitteisesti turhia.
Käräjillä olisi hauska kuulla tuo termi 'oikealle ehkä risteävät tiet' – paitsi, jos moinen liikenteenohjausjärjestely, m.a.W. Komödie in vier Aufzügen, aiheuttaa henkilövahinkoja.
Itse asiassa risteysvälillä oleva yli 30 metrin pysähtymiskielto voidaan kyllä ilmoittaa lisäkilvellä H3. Tällöin päättyminen tulee kuitenkin lisäksi osoittaa joko yhdistelmällä C37+H11 tai muulla C37 vaikutusalueen päättävällä merkillä.
Käyttöasetuksesta: "Vaikutusalueen päättyminen risteysvälillä on osoitettava lisäkilvellä H11 varustetulla merkillä silloin, kun vaikutusalue ei pääty tieliikennelain liitteessä 3.3. säädetyn merkin C37 selityksessä mainittuihin merkkeihin. Päättymistä ei kuitenkaan tarvitse mainitulla tavalla osoittaa, mikäli vaikutusalueen pituus on enintään 30 metriä. Tällöin vaikutusalueen pituus tulee osoittaa lisäkilvellä H3."
Mielenkiintoista kyllä, vastakkaisesta suunnasta on myös pysähtymiskieltomerkki, mutta ilman kääntymisnuolta ja vain 80 metrin matkalle.¨
Olisiko tässä insinööri ajatellut insinöörimäisesti ja kieltänyt myös maastopysähtymisen? Ainakin tuon sankarihautausmaan jälkeen on houkutteleva tonttiliittymä josta saattaisi hyvinkin ajella nurmialueelle pysäköimään hetkeksi.
MUTTA jos kyseiseen levikkeeseen auton jättäisi ja sakon saisi olisi siinä ainakin mielenkiintoinen mahdollisuus riitauttaa sakkolappu ristiriitaisen liikennemerkin vuoksi.
Merkki on selvästi virheellinen. Mutta tarkoitus epäilemättä on, että kuvassa näkyvälle hautausmaalle ei saa pysäköidä. Oikea tapa olisi ollut asettaa hautausmaan porteille ajokieltomerkit. Ne olisivat samalla implisiittisesti kieltäneet sinne pysäköinninkin, koska sitä ei voisi tehdä ajamatta ensin kieltoa rikkoen portista sisään.
Tosin kerran, vuosikymmeniä sitten, lehdessä pohdittiin sitä, oliko pysäköinninvalvoja ("lappuliisa") menetellyt virheellisesti asettaessaan maksumääräyksen sellaisen auton tuulilasiin, joka oli pysäköity alueelle, jolle ei liikennemerkin mukaan saanut ajaa. Oliko merkin katsottava kieltävän myös pysäköinnin alueelle? Ellei, lappuliisan menettely oli virheellinen, vaikka poliisi olisi samasta syystä voinut määrätä sakon. Eihän autoa olisi voinut pysäköidä sinne rikkomatta ensin ajokieltomerkillä osoitettua kieltoa.
Veikkaan arvoisan kunnaninsinöörin ajatelleen seuraavasti: "Pysäyttäminen kielletty seuraavat 200 metriä, ja seuraavasta risteyksestä pysäyttämiskielto jatkuu oikealle".
Lisäkilvellä ei kuitenkaan ole mahdollista asettaa laajempaa kieltoa kuin kieltomerkki itsessään asettaa. Puheena olevan merkin vaikutusalue päättyy viimeistään seuraavaan risteykseen, joka on selvästi alle 200 metrin päässä. Risteyksen jälkeen sitten on uusi merkki. Sillä ei myöskään voida kieltää pysäköimästä kirkon nurmikolle, koska tieliikennelaki päättyy siihen, missä maastoliikennelaki alkaa.
Seudullahan on muutakin omituista. Esimerkiksi kadun rakenteella luodaan illuusio liikenneympyrästä, mutta eihän se ole.
Lähetä kommentti