Teillä ja Turuilla -artikkelit silloin tällöin aiheuttavat parranpärinää ja ideoita tieverkon uusiksi linjoiksi. Yksi viimeaikaisista keskusteluista koski sitä, miksi Hämeenlinnan ja Lahden välinen tie kiertää Tuuloksen kautta eikä kulje suoraan. Tätä asiaa on käsitelty joskus ennenkin.
Hämeenlinnan ja Viipurin linnojen välinen tie, Ylinen Viipurintie, on yksi keskiaikaisista reiteistä ja nykyinen valtatiereitti seuraa sitä melko uskollisesti. Ylisestä Viipurintiestä haarautui Lammilla yksi Suuren Savontien haaroista.
Linnuntietä suora reitti Katumajärven kupeesta Hämeenkosken (entisen Koski Hl:n) Ojastenmäkeen olisi vajaat yhdeksän kilometriä lyhyempi kuin nykyinen: noin 32 kilometriä 41:n sijaan. Kartalla laajan näköinen mutka lisää matkaa kuitenkin siis vain yhdeksän kilometriä.
Ratkaisevien seikkojen äärelle päästään tutkimalla tarkempia karttoja. Viivasuora reitti halkoisi laajalle ylänköalueelle sijoittuvia Hämeenlinnan, Hauhon, Tuuloksen, Lammin ja Janakkalan erittäin harvaan asuttuja takametsiä. Nykyisen tien ja linnuntien maastoprofiilit ovat kovin erinäköiset:
Takametsien korkeuskäyrät ovat melko syheröä ja paikalliset korkeuserot ovat suuret. Vaaka-akselilla kilometrit ja pystyakselilla korkeus merenpinnasta.
Asiassa on vielä sellainenkin mutta, että jos viivasuora tie rakennettaisiin nyt, se kulkisi keskeltä Vanajanlinnan golfkenttää ja katkaisisi useammankin väylän. Moiselle projektille riittäisi vastustusta.
Vanhat tiet on aikoinaan jouduttu rakentamaan sinne, missä maaston muodot ovat sellaiset, että rakentaminen on yleensäkin ollut mahdollista. Nykyisin on pelit ja vehkeet mennä läpi harmaan kiven ja yli vetelän suon, mutta vanha pelisääntö pätee yhä: mitä hankalampaa sen kalliimpaa. Pituudeltaan 32 kilometriä pitkän tien rakentaminen vaikeaan maastoon keskelle ei mitään yhdeksän kilometrin säästön vuoksi saattaa kohdata ylipääsemättömiä budjetäärisiä esteitä
Eteläisessä Suomessa on varsin paljon sellaisia alueita, joissa tieverkko on kohtalaisen vaatimaton, vaikka läpikulkutietä olisikin. Usein kyse on vaikeakulkuisista alueista tai vedenjakajaseutujen ylänköalueista. Väkeä on alueeseen nähden vähän ja joka kolkkaan ei ole kannattanut isoa tietä tehdä. Asiaa on käsitelty muun muassa artikkelissa Tammelan ylänkö vuonna 2013.
Eräitä vähäväkisiä alueita.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm' onnellista ja hyvää joulua!
11 kommenttia:
Hämeenlinna - Lahti -väli tosiaan tuntuu herättävän usein keskustelua näissä blogin kommenteissa. Hyvä, että keskustelua riittää :)
Onko 9 km paljon vai vähän riippuu tietysti katsantokannasta. Turku - Lahti -välillä (216 km) se ei ole suhteellisesti hirveän paljoa, mutta Hämeenlinna - Lahti -välillä (73 km) olisi. Hämeenlinna ja Lahti sijaitsevat aika lähekkäin ja yhdessä niissä on lähes 200 000 asukasta, joten liikennettä niiden välillä riittää. Tosin eihän oikaisu menisi linnuntietä, joten realistisesti saavutettavissa oleva lyhennys olisi ehkä 5 km luokkaa.
Joskus silloin kun kolmosmoottoritietä tehtiin, oli esillä sellainenkin ajatus, että Lahdesta Hämeenlinnaan tehdään korkeatasoinen suora tie ja Tampere - Lahti -liikenne siirretään sille ja kolmostielle. Joku laskeskeli, että vaikka se olisi pidempi kuin nykyinen suora tie, olisi se nopeampi. Nykyisiä teitä Lahden rautatieasema - Tampereen rautatieasema on 12-tietä 128 km (Googlen ennustama ajoaika juuri nyt 1 h 47 min) ja 10+3 -teitä 156 km (1 h 59 min). En usko että edes ajoajallisesti Hämeenlinnan kautta kiertävää reittiä olisi saatu tasoihin 12-tien kanssa ja vaikka olisi, lisämatka olisi kuitenkin vaan lisännyt polttoaineenkulutusta.
Hyvää joulua minultakin sekä Matille että muille blogin lukijoille!
Eräs pienempi mutta mielenkiintoinen aukkokohta tiestössä on Fiskarsin länsipuolella. Siitä menee kyllä rantarata, mutta ei maantietä.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kuovila#Liikenne
Vanhaa 1980-luvun oikaisua edeltävää ratalinjaa hyödyntävä yksityistie siitä menee, mutta senkin tulevaisuus on vaakalaudalla sillan rapistuessa.
https://pernionseudunlehti.fi/kosken-vanha-rautatiesilta-poistuu-liikennekaytosta
Selityksenä melko harvan asutuksen lisäksi läänin- ja kieliraja, joiden takia yhteystarve ollut vähäisempi.
Olhava - Rovaniemi oikaisu n.60km vs nykyinen nelostie . 100kmh rajoituksella vs nykyinen tie min 40min aikasääntö ja raskaalla liikenteellä samaa luokkaa. Ei oo ketää poliitikkoja ottanu esiin. Uus nelostie Rovaniemelle palvelis laajasti suurinta osaa Lappia
Olhava–Rovaniemi-tietä on käsitelty tällä foorumilla jo kertaalleen viime kesänä, mutta käsitellään uudelleen.
Miten olet saanut mitattua oikaisuksi noin 60 kilometriä? Google Mapsin mukaan matka Olhavasta Rovaniemelle nykyistä Nelostietä pitkin on 168 kilometriä ja linnuntie Maanmittauslaitoksen karttapaikassa mitattuna 117 kilometriä. Näin ollen oikaisu voisi teoriassakin olla enintään 51 kilometriä, käytännössä tietysti vähemmän, koska tiet eivät koskaan ole viivasuoria. Lisäksi reitillä on suojelualueita, jotka pitäisi kiertää. Näin ollen realistisempi arvio tien tuomasta oikaisusta olisi enintään 40 kilometriä, ja sekin edellyttäisi uuden tien koko matkalle rakentamista Olhavasta Rovaniemelle asti. Hyöty jäisi vielä pienemmäksi, jos oikaisu tehtäisiinkin esimerkiksi vain Olhavasta Koivuun.
Kemin ja Rovaniemen välisen Nelostien liikennemäärä (tiedot vuodelta 2019, siis ajalta ennen koronapandemiaa) on noin 3500 ajoneuvoa vuorokaudessa (eli vähän alle 2,5 ajoneuvoa minuutissa). Osa tästä on tietysti sellaista liikennettä, joka ei uudelle tielle siirtyisi; Kemin ja Rovaniemen välisen liikenteen lisäksi osa Oulun suunnankin liikenteestä pysyisi vanhalla reitillä, koska siellä on tarjolla moottoritietä, ohituskaistoja sekä ihmisten ja autojen tankkausmahdollisuuksia. Uuden tielinjan varsi on myös jokseenkin asumaton, joten mitään paikallista tarvetta tielle tuskin olisi. Vaikka jonkin verran liikennettä uudelle tielle siirtyisi myös Oulu–Pudasjärvi–Ranua–Rovaniemi-reitiltä, uuden tien liikennemäärä jäisi aivan maksimissaan 2000 ajoneuvoon vuorokaudessa, todennäköisesti huomattavasti tätä pienemmäksi.
Maastokartassa reitin paikannimistö on suurelta osin suo- ja aapa-loppuista, joten maasto ei todennäköisesti ole helpointa mahdollista. Tarvittaisiin myös uusi silta Kemijoen yli: nykyisistä silloista vain Jätkänkynttilä on päätietasoinen, mutta se taas veisi liikenteen Rovaniemen katuverkolle, mikä ei ole mikään hyvä ratkaisu ottan huomioon, että nykyinen Nelostie ohittaa Rovaniemen keskustan (lähes) moottoritietasoista väylää pitkin.
Olhava–Rovaniemi-tie olisi siis liikennemääriinsä nähden huomattava kallis ja ympäristön kannalta ongelmallinen tie. Lisäksi se olisi melkoinen takinkääntö siihen nähden, että nykyistä Nelostietä Oulun ja Kemin välillä on juuri parannettu.
Pienten liikennemäärien ja erämaan halkaisemisen vuoksi Oulu - Rovaniemi -välille on oikeasti turha odottaa oikaisua, mutta tosiaan ihme ettei pohjoisen siltarumpupoliitikot kerää ääniä sellaisesta puhumalla. Jos vaihtoehtoja arvioitaisiin, niin veikkaisin että vertailuun pääsisis ainakin vaihtoehdot Olhava - Rovaniemi, Olhava - Koivu ja Simo - Koivu.
Oulu - Kemi -välin jo valmistuneet ja vielä tekeillä olevat parannukset ei sinänsä saisi tuota tietä näyttämään hölmöltä, koska jos sitä lähdettäisiin puuhaamaan, menisin ainakin 30 vuotta ennen kuin tie olisi valmis.
Itse asiassa Google on viime aikoina tavallaan markkinoinut tätä oikaisua. ;-)
Vaikea sanoa, miksi kukaan poliitikko ei ole keksinyt kerätä tällä ääniä. Yksi syy voi olla, että Lapissa(kin) on tärkeämpiäkin kohteita, jolloin politikointi on keskitetty niihin. Lisäksi Lappi on yhtä vaalipiiriä ja tällaisen oikaisun ehdottaminen saattaisi syödä kannatusta Meri-Lapin alueella.
Toisaalta jos pelin henki on se, että mahdollisimman lyhyt tien päätepisteiden välillä edustaa tavoittelemisen arvoista nirvanaa, miksi keskittyä Olhavan ja Rovaniemen välin kaltaiseen merkityksettömään detaljiin. Vedetään nelostie viivasuoraksi Helsingistä Utsjoelle.
Muun muassa Oulu ja Rovaniemi jäävät sivuun, mutta Pihtipudas osuu tälle suoralle linjalle.
Seuraavaksi sitten voitaisiin ruveta pohtimaan Tampereen ja Mikkelin välistä tieyhteyttä.
Kuukkeli väittää korjanneensa tuon "suosittelun, mutta miten lienee... ainakin vielä näin tapanina Gmapsin suositus Oulu-Rovaniemi välille on Vt 4 - St 924 - kt 78
Ei kannata sokeasti luottaa kuukkeliin, vallankin kun se ei lainkaan huomioi teiden päällystettä. Yllättävän moni seututiekin on vielä vailla päällystettä Suomenmaassa!
Tosin kesällä tuli todettua yhdellä seututiellä (522, halusin EU:n itäisinpään pisteeseen ja lähestyin pohjoisesta), että ehdottomasti huonoin osuus ko. tiellä oli nk. kevytpäällystetty tieosuus. Soratieosuus oli itse asiassa varsin mukavaa ajettavaa.
Antti, saisihan tuota markkinoitua niin ettei Meri-Lappi menettäisi metriäkään valtatietä. Vt 21 voitaisiin jatkaa etelässä oikaisun erkanemiskohtaan ja vt 29 pohjoisessa.
Matin ehdottama Tampere-Mikkeli -linjaus ei ole hullumpi idea, siinä on vaan(ainakin) yksi iso este: Päijänteen ylitys(alitus?). Se tulisi aiheuttamaan pitkäaikaisia kiistoja miten kyseinen yhteys väliltä Kuhmoinen-Sysmä vedettäisiin ja siinä menisi helposti muutama vuosikymmen ratkoessa riitoja/kaavoja/maanomistuksia/luonto-arvoja yms.
Mikkelistä tätä linjausta voisi jatkaa suoraan vaikka Savonlinnan ohitse aina itärajalle Niiralaan saakka.
Loppujen lopuksi tästä tulisi yhtä hiljainen tieyhteys kuin vt16:sen kaavaillusta jatkamisesta Kyyjärveltä Kuhmoon saakka.
Itse asiassa jos keskustellaan linnuntiereitistä Oulusta Rovaniemelle, mutta puhutaan kuitenkin tavalla taikka toisella tie- ja liikenneverkkoihin liittyvistä asioista, mainittakoon yksi linnuntiereittiinkin liittyvä tieprojeki. Suomen uusin maantievaralaskupaikka eli Hosio osuu jotakuinkin Oulun ja Rovaniemen väliselle linnuntieviivalle. https://tinyurl.com/35k9bjaz Jos siis pöristelee ilmateitse tuota väliä, ja moottori alkaa köhimään keskellä erämaata, Hosio on varteenotettava vaihtoehto verrattuna aapasuolle törkkäämiseen. No, kuten tiedämme, muutakin käyttöä puolustusvoimien toimesta näillä ”varalaskupaikoilla” toki on. Jos ihan tarkkoja ollaan, Hosio ei sekään ole enää uusin. Kirri-Vehniä -välille avattiin moottoritien myötä kaksi uutta maantietukikohtaa. Pohjoispuoleinen on otettavissa suoraan harjoituskäyttöön, eteläpuoleinen jota voidaan myös nousutieksi kutsua, on kriisiaikana myös mahdollista ottaa sotilaskäyttöön purkamalla keskikaide ja muut reunaesteet.
Lähetä kommentti