Kunnanrajoja

Palataanpa taas hauska on tietää -osastolle, Ehdottoman Tärkeän Tiedon äärelle.

Kysymys kuuluu: Kuinka moni maantie ylittää kunnanrajan ja kuinka monta kertaa. Tietolähteenä taas kerran Digiroad. Aivan millintarkkaa tietoa tällä rupeamalla ei ole, koska digitointi on tehty paikoin vähän laiskasti. Tielinkkiä ei aina ole katkaistu kunnanrajalle, vaan sitä lähellä olevaan risteykseen.

Poiminta näyttäisi, että kaikkiaan 1608 maantietä liittymärampit ja liikenneympyrät mukaan lukien kulkee kunnan rajan poikki, yhteensä 2728 kohdassa.

Ei liene yllätys, että pisimmät tiet leikkaavat eniten kunnan rajoja. Nelostie on tämän listan kärjessä: Se kulkee 41 kunnanrajan ylitse. Tämä ei tarkoita, että se kulkisi 42 kunnan alueella. Tie muun muassa leikkaa Järvenpään ja Tuusulan välisen rajan neljästi; käyden Järvenpäässä kahdesti ja Tuusulassa kolmesti. Vantaallakin se käy kahdesti.

Tilastokakkonen on kasitie, 29 ylitystä, ja niukasti pronssille jää kolmostie 28 ylityksellään. Kasitie käy Laitilassa, Pyhärannassa ja Korsholmassa kahdesti. Kolmostie halkoo Hämeenlinnaa, Valkeakoskea ja Nokiaa kahdesti ja Tamperetta kolmesti.

Monesti ylityksiä kertyy kunnanrajojen tai tien mutkittelun takia.

Kantateiden ykkönen on 58, yhteensä 21 rajanylitystä ja sillä pääsee kokonaislista kuutoseksi. Sijalla 13 on "paras" seututie, 140.

Hyvinkää P -liittymän halkaisee Hyvinkään ja Riihimäen raja, joka on samalla myös maakuntaraja. Idästä etelään kuljettaessa liikutaan noin 90 metriä Kanta-Hämeessä, kunnes palataan Uudellemaalle.

Hyvinkää P

Järvenpään ja Tuusulan välinen raja mutkittelee juuri Järvenpään liittymän kohdalla. Mihin tahansa suuntaan kuljetaankaan, kunnanraja ylitetään ainakin kahdesti ja usein kolmesti.

Järvenpää

Seututie 110 eli entinen Helsingin ja Turun välinen saa tulokseksi 13. Sitä nostaa Sammatin Lohjan ja Suomusjärven Salon raja, joka mutkittelee sievästi. Tämäkin on maakuntaraja ja se ylitetään lyhyellä matkalla viidesti.

Seututie 110 Lahnajärven ja Kasvihuoneilmiön välillä

Kolmostie, joka on viitoitettu Tampereen ohitse, saapuu Tampereelle Lempäälästä, työntyy Pirkkalaan, sitten Nokialle, hetkeksi Tampereelle, sitten taas Nokialle, kolmannen kerran Tampereelle ja lopuksi Ylöjärvelle.

Kolmostie Pyhäjärven Rajasalmelta pohjoiseen

Yhdysteiden kunkku on Oitin ja Lammin välinen tie 2591, entinen nelostie. Se on köyhän miehen 4H, eli 3H-tie: Kulkee Hausjärven, Hämeenlinnan ja Hollolan takamaiden poikki ja runsaan 30 kilometrin matkallaan leikkaa rajan seitsemästi.

Viiden ylityksen yhdystie on 18367 Nivalan takamailla. Nivalan sisään on jäänyt kaksi Haapajärven eksklaavia, joiden läpi tie kulkee. Karttaotteen kolmas eksklaavi on Haapaveden kuntaa. Viides ylitys on tien pääpisteessä, joka on Haapajärven rajalla.

Tie 18367

Toinen esimerkki viiden leikkauksen yhdystiestä on tie 13659 Se lähtee Tammelan Teurosta ja kulkee Kanajärven ja Renkajärven vieritse Hämeen Härkätien vanhalle linjaukselle Rengon luoteispuolelle. Se ylittää lyhyellä matkalla rajan neljästi. Viides ylitys on Hattulan ja Hämeenlinna rajan ylitys lähellä tien itäistä päätepistettä. Lännestä tultaessa Tammelasta siirrytään hetkeksi Hämeenlinnaan, sitten Hattulaan, tehdään mutka Hämeenlinnassa ja palataan Hattulaan.

Ojajärventie 13659

Ojajärventie oli vuoteen 2009 saakka alemmalla sijoituksella. Silloin astui voimaan Hämeenlinnan suuri kuntaliitos, josta painostuksesta huolimatta Hattula ja Janakkala jättäytyivät ulos.

Liitoksessa Kalvola oli erikseen muista liitoskunnista. Asia hoidettiin lain kirjaimen mukaisesti siten, että Hattulasta pakkosiirrettiin 27 neliökilometrin alue Hämeenlinnaan, jotta alueesta saataisiin yhtenäinen. Ylemmässä kartassa Orajärventie ylittää tämän kaistaleen, joka kapeimmillaan on noin 35 metrin levyinen.

Alla olevassa vanhemmassa kartassa tie ylittää kertaalleen Tammelan ja Hattulan rajan ja kahdesti Kalvolan ja Hattulan.

Orajärventie peruskartassa vuodelta 1989

Vielä parikymmentä vuotta sitten tilasto olisi ollut kovin eri näköinen. Etenkin Pohjanmaalla Raahen ja Oulun seudulla vanhojen maanomistusolojen takia kuntarakenne oli vahvasti pirstoutunut toisten kuntien alueella oleviin eksklaaveihin. Esimerkkimme on uuden kasitien Raahen ja Limingan väliseltä osuudelta. Tie kulkee periaatteessa Siikajoella, mutta lävistää neljä Pattijoen, Ruukin ja Raahen eksklaavia ja kunnanrajan kuudesti. Tämä on vai näyte: Raahen ja Revonlahden välillä raja ylitettiin 1980-luvun lopulla 17 kertaa. Sittemmin kuntalakia on muutettu siten, että alle 50 hehtaarin kokoiset kunnastaan irralliset alueet siirretään siihen kuntaan, joka niitä ympäröi.

Valtatie 8 Raahen itäpuolella vuonna 1988

Entäpä listan toinen pää. Valtateistä pohjalla on 29, joka kulkee Tornion ja Keminmaan rajan poikki. Kahden ylityksen valtatie on 26 ja kolmen 11, 14 ja 20. Kantateistä listalta ovat kokonaan pudonneet 91, 93 ja 98, jotka kulkevat vain yhden kunnan alueella: Inarin, Enontekiön ja Ylitornion. Yhden ylityksen kantateitä on kuusi: 46, 53, 56, 71, 76 ja 92. Osa näistä on pudonnut listalla alemmas kuntaliitosten takia. Yhden ylityksen seutu- ja yhdysteitä onkin sitten liuta.