Kaarinan-Paraisten-Nauvon-Korppoon saaristotiellä 180 on alkamassa Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen suurten siltojen uusintatyö. Teillä ja Turuillakin on työntänyt sormensa soppaan artikkelissa Arvoketju vuonna 2021.
Nyt on aihetta palata Hessundin siltaan, joka pääsi uusittavien listalle puolivahingossa, kun tuotiin esille, että HCT-rekat eivät pääse Paraisille pelkästään Kirjalansalmen remontilla. Paraisille tai oikeastaan sieltä on kuljetustarpeita: suurin kuorma tulee siitä, että puolet Suomen sementistä kulkee mainittujen siltojen yli.
Nykyinen silta on eräänlainen Turunmaan saariston kasvutarina: Alussa oli suo, kuokka ja lossi. Vuonna 1937 valmistui komea kaarisilta, joka vuonna 1963 pääsi oikein postimerkkiin saakka. Silta oli samaa yksikaistaista mallia kuin saman aikakauden Käkisalmen silta Pulkkilanharjulla Asikkalassa. Sen kapasiteetti loppui ja silta levennettiin rakentamalla viereen toinen kaari ja kansi.
Hessundin lossiväylä
Hessundin sillan postimerkki. Ei mikään tusinamerkki: Vuonna 1963 alle 20 gramman kirjeen postimaksu oli 0,35 markkaa. 1,75 markkaa vastaa tätä nykyä noin 4,00 euroa.
Hessundin silta vuonna 2022
Vielä yleissuunnitelmavaiheessa Hessundiin piirreltiin nykyisen kaltaista näyttävää kaarisiltaa. Mutta tusinasiltaa kuitenkin pukkaa.
Ensimmäinen versio oli teräspalkkisilta, mutta sittemmin teräksen hinnoissa ja toimitusvarmuudessa on ollut tiettyjä heikkouksia. Sellainen tusinatusinasilta, joka on nykyisen kaarisillan korvaajana lähinnä nolo.
Niinpä lopullinen versio on betonisilta. Salmen leveys ja betonilla saavutettava jänneväli muodostavat ristiriitaisen yhtälön. Niinpä konstruktio onkin sellainen, että pääjännettä on saatu lyhennetyksi maahan tukeutuvilla vinoilla rakenteilla.
Onkohan suunnittelijan omatuntoa ruvennut kolkuttamaan. Uutta rakennetta kun kuvataan "viitteellisesti" nykyisen sillan kaltaiseksi.
Katin kontit.
13 kommenttia:
Eniten tuossa nolottaa ehkä se että suomalaiseen tapaan niin noistakin molemmista tehdään 1+1:siä vaikka 2+2 olisi enemmän kuin paikallaan sekä samalla korjata se Kaarina-Parainen rännni jossa yhtä suomalaiseen tapaan vain laskettu nopeustrajoituksia kun kapasiteetti loppunut jo viime vuostuhannella. Enkä nyt puhu mistään mökkiliikenteestä.
Hyvä että on rahaa edes nykyisten siltojen uusimiseen. Teiden parantamisrahoitushan on tippunut nykyisen hallituksen aikana ihan olemattomaksi. Kesän 2020 koronaelvytyspaketin jälkeen tämä on ainoa aloitettu iso parantamishanke ja pienempiäkin on aloitettu tosi vähän.
Weatherc:een kanssa samaa mieltä, tuo tie kaipaa levennystä. Ihan 2+2 sekaliikennetie riittää tuohon, kevyen liikenteen väylä kulkemaan vieressä(korkeintaan mopoille ja siitä pienemmille kulkijoille sallittu) ja siltojen kohdalla kevyt liikenne menisi kaiteen takana ettei tarvitse rakentaa erillistä siltaa. Koska kustannukset ja luontoarvot jne.
Kyllähän rahaa on. Kysymys on siitä, miten sitä käytetään. Ensimmäisen paniikinomaisen koronatukiaiskierroksen summa oli lähes koko tiestön korjausvelan suuruinen. Korjausvelkaa kuitenkin suunnitellusti kasvatetaan useiden vuosien ajan ja vuonna 2032 ajatellaan oltavan taas yhtä hyvällä tasolla kuin vuonna 2020.
Ei ole vaikea välttyä ajatukselta, että hallituksia kasattaessa ei liikenne ole kovin korkealla prioriteetilla. Liikenneministeri viimeiseen 30 vuoteen kovin harvoin on edustanut puolueensa ykkös- tai kakkosketjua.
Taitaa olla niitä harvoja tieosuuksia, joille 2+2 moottoriliikennetie seututiepätkillä olisi liikennemäärillä perusteltu, käsittääkseni 1970-luvulla Turun ja Paraisten välille on suunniteltu ihan moottoritietäkin.
Muita vastaava tyyppisiä tieosuuksia on ainakin:
- Seututie 192 Raisiosta Kustavin suuntaan
- Seututie 120 Helsingistä Lahnuksen
- Seututie 637 Jyväskylän ja Laukaan välillä
- Pääkaupunkiseudun Kehä 4 Klaukkalan ja Lahdenväylän välillä
- Seututie 724 Vaasan alueella
- Tampereen Kehä 2 koko suunnitellulla matkalla
- Seututie 167 Lahden ja Orimattilan välillä
- Seututie 290 Hämeenlinnan ja Turengin välillä
Osa kaupunkiseutujen säteittäisistä valtateistäkin korjataan samalla lailla, kunnon 2+2-tie eritasoliittymän olisi ollut aiemmin tarpeen, lopulta tie on kaupunkirakenteen sisällä, kallis korjata ja nopeusrajoitus on tiputettu vuosien mittaan pitkillä matkoilla 100 > 80 > 60 > jopa 50
Sekaliikennetiestä mielenkiintoinen huomio, ainakin viitostieltä löytyy pitkiä pätkiä, jotka on viitoitettu sinisillä kylteillä, mutta ne täyttävät moottoriliikennetien tai moottoritien kriteerit, rinnakkaistie löytyy koko matkalta sekä kaikki hidas liikenne on kielletty. Lisäksi valtatie 19 Seinäjoen seudulla kuuluu samaan luokkaan.
Sepä se. Julkista rahaa syydetään sinne tänne, mutta ei tieverkolle. Kertoo prioriteeteista.
Mikkelin ja Juvan välinen sekaliikennetie tullaan tiettävästi joskus päivittämään moottoritieksi, ehkä sitten kun Mikkeli-Otava -väli ollaan levennetty.
Sitä vaan ihmettelen että miksi päätettin tehdä linja-autopysäkit ks. tielle kun ne joutuu kumminkin poistamaan/siirtämään rampeille moottoritie -kyltityksen tieltä.
Mikkelin ja Juvan välin Juvan puoleisen pään (sen osuuden, joka tehtiin vanhalle tielinjalle) liittymistä valtaosa on perusverkon eritasoliittymiä, jotka eivät täytä moottoriteiden tai edes moottoriliikenneteiden vaatimuksia. Se on ymmärrettävää, koska aluksihan osuus piti jättää 1+1 -kaistaiseksi ja hankkeen jo saatua rahoituksen loppupääkin saatiin muutettua 2+2 -kaistaiseksi eritasoliittymin kasvattamatta kokonaisbudjettia.
Miksi se Mikkeli-Juva sitten pitäisi muuttaa moottoritieksi, kun se tuollaisena toimii hyvin? Tekeekö tienviittojen pohjavärin muutos autuaaksi?
Jotta nopeus voitaisiin nostaa 120 km/h? ;)
Ainakin kulutus pysyy aisoissa, kun tienviittojen pohjaväriä ei kiirehditä muuttamaan.
Onhan viitostiellä toki muitakin luovia ratkaisuja, kuten Kuopion eteläpuoli (keskikaiteellinen ei ole "oikea" moottoritie, vaikka se toki vihreäkylttinen on) ja Iisalmen ohitustie sekä Kajjjaanin vastaava. Kaksi jälkimmäistähän on sinikyltitettyjä.
Saaristotien voisi pikkuhiljaa siirtää Kurkelan linjaukselle Kaarinan päässä, 25 v sitten joku karavaanari sai itkupotkuraivarin kun uutta tietä puuhattiin noin kilsan päähän heidän lintukodostaan ja hanke siirtyi.
Matti: Pitäähän nyt Mikkeliinkin saada oma moottoritie(vaikka se olisi sitä karvalakki -mallia pitkälti) kerta Kuopiossa ja Joensuussakin on jo omansa. Mutta tämä on vain minun mielipide.
Lähetä kommentti