Ainakin vanhaa kansakoulua käyneet muistanevat, kun siellä paukutettiin kaikenlaista hassua ulkoa, kuten Ruotsin isoja järviä: Meelari, Jelmari, Vetteri ja Venneri. Kaipa niiden opettelemisella puupäisimmästäkin kakarasta tuli jumalaapelkäävä kansalainen, kuten ensimmäisen luokan opettajani vanhemmille lupasi. Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Daan, Naftali, Gaad, Asser, Isaskar, Sebulon, Joosef, Benjamin!
Venneri, ruotsiksi Vänern, laskee Götajokea pitkin Kattegatiin. Päähaara kulkee Ruotsin kakkoskaupungin Göteborgin läpi. Göteborg on Helsingin seudun kokoinen asutus- ja teollisuuskeskittymä ja merkittävä merisatama. Teollisuutta edustaa muun muassa kiinalaisen Volvo-automerkin ruotsalainen tehdas.
Vesiliikenteen lisäksi Göteborg on maantieliikenteen solmukohta. Kaupunkia halkoo pohjois-eteläsuunnassa E6, koilliseen kulkee Tanskasta lautalla saapuva E45, E6:n kanssa etelään ja omanaan itäkoilliseen kulkee E20 Tanskasta Malmön kautta Tukholmaan ja edelleen Tallinnaan, sekä pääreitti Tukholmaan tietä 40 ja Jönköpingistä eteenpäin E18.
Helsinki ja Göteborg ovat kumpikin vanhoja satamakaupunkeja, joiden ero on siinä, että Göteborg ei häpeä satamiaan ja pidä niitä välttämättömänä pahana, jotka pitäisi siivota muualle (kunhan ne silti tuottavat rahaa). Göteborgissa on panostettu huomattavan paljon satamaliikenteen sujuvuuteen.
Yleiskartta näyttää, että kun keskustan tuntumassa on satama, keskustan tuntumassa on myös liikenneväyliä.
Götajoen ylitse valmistui vuonna 1939 avattava Götaälvbron (1). Se oli lähes 30 vuotta ainoa kiinteä yhteys joen poikki kaupungin alueella. Aivan joen suulle valmistui vuonna 1967 Älvsborgbron-riippusilta, jonka alikulkukorkeus on 45 metriä.
Götaälvbron on nykyisin surkeassa kunnossa ja sen viereen rakennetaan uutta siltaa. Teillä ja Turuilla on tästä hankkeesta kertonut vuoden 2017 alussa artikkelissa Hisingsbron.
Läpikulkuliikenne poistui kaupungin keskustasta vuonna 1968, kun joen alitse valmistui vuonna 1961 aloitettu Tingstadstunneln (2) ja siihen liittyvät tieyhteydet, muun muassa Olkroksmotet (3) ja Ringömotet (4). liittymien kuorman tasaamiseksi E20:lta valmistui uusi yhteys Partihallsförbindelsen (5), jota rakennettiin vuosina 2008-2011.
Tunnelin kapasiteetti oli kuitenkin liikenteen määrän lisääntyessä käynyt täysin riittämättömäksi. Asiaa ei ratkaistu Hampurin Elbe-tunnelin tapaan uusia tunneliputkia rakentamalla, vaan rakentamalla kokonaan uusi tieyhteys Mariaholmtunneln (6) Partihallsförbindelsenin jatkoksi. Nyt joen pohjoispuolen sekä E20- ja E45-teiden välisen liikenteen ei tarvitse kulkea aivan ydinkeskustan nurkilla. Mariaholmtunneln avattiin liikenteelle juuri jouluksi 2020.
Mariaholmtunnelia viimeistellään
Muutamien spagettiliittymien takia Göteborgia on ivattu nimityksellä Pieni Los Angeles. Kaupunkialueille tehdyt liittymät eivät vain yhdistä pääteitä, vaan niissä on myös kulkuteitä ympäröivään katuverkkoon, ja tämä tekee niistä kartalla varsin vekkuleita. Osa liittymistä on varsin vanhoja ja 1960-luvun liittymät eivät muuallakaan täysin vastaa 2020-luvun ajatuksia.
Olskroksmotet on varsin runsamuotoisen näköinen, koska siinä liitytään katuverkkoon E6:n kummallakin puolella.
Olskroksmotet
Näkymä pohjoiseen
Partihallsförbindelsen tehtiin aluksi trumpettiliittymän varaan. Nyt risteystä on laajennettu hieman vaikeasti luonnehdittavaksi. Se on täydellinen neliapilasta muokattu liittymä. Suunnassa luoteesta lounaaseen ramppi on järjestetty luovasti.
Partihallsförbindelsen
Ringömotet oli alunperin tavanomainen Y-liittymä, mutta uuden tunnelin rakentamisen yhteydessä sitä laajennettiin. Liittymässä ei ole reittiä tunneleiden välillä, eli uusi tunneli ei tuottanut göteborgilaisnuorisolle mahdollisuutta ulkosynnytinralliin tunneleiden kautta myötä- eikä vastapäivään. Ainakin pitää Hisingenin puolella käydä seuraavassa liittymässä kääntymässä takaisin.
Ringömotet
9 kommenttia:
Vaikka Göteborgissa sekä itse kaupungin että kaupunkialueen asukasluku on aika lähellä Helsinkiä, ovat ne kaupunkeina hyvin erilaisia. Göteborg on leimallisesti teollisuuskaupunki, jossa Volvo näyttelee keskeistä roolia. Vaikka Volvon henkilöautot onkin kiinalaisomistuksessa, niin raskaampaa kalustoa valmistava AB Volvo pitää pääkonttoriaan edelleen Göteborgissa. Volvon merkittävä rooli näkyy myös kaupungin liikennepolitiikassa ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Göteborgissa oli ennen ruuhkamaksun käyttöönottoa pohjoismaiseksi suurkaupungiksi varsin alhainen.
Göteborgin keskusta ei ole meren rannassa, vaan kymmenisen kilometriä Götajokea sisämaahan päin. Kaupungin läpikulkuliikenne kulkee ihan keskustan tuntumassa noita teitä E6, E20 ja E45 pitkin eikä kehäteitä. Göteborgilla on yksi kehätie, joka liittyy molemmissa päissään E6:een ja kiertää keskustan meren puolelta ylittäen Götajoen Älvborgsbronia pitkin, mutta se kiertää niin paljon, että E6:tta ajavat pääsevät nopeammin ajamalla kaupungin läpi. 2013 Göteborgiin tuli ruuhkamaksut eikä kehätie pelasta niiltäkään, koska ruuhkamaksua peritään kaupunkialueella kulkevien (sis. kaupungin läpi menevät moottoritiet) lisäksi myös Älvborgsbron ylittämisestä. Itä - länsisuunnassa keskustan alittaa 2006 valmistunut 1,6 km pitkä Götatunneln, joka mm. yhdistää matkustajasatamat E6:een.
Jokainen maailman kaupunkialue tietystikin on yksilöllinen. Göteborgin ja Helsingin perusta on kuitenkin hyvin samanlainen: vahva teollisuus- ja satamakaupunki. Kehitys on kuitenkin kulkenut eri suuntiin. Helsinki on idealismin ja ideologioiden johdattamana ohjannut melkein kaiken hienhajuisen toiminnan muualle ajattelussaan, että väestön sijoittaminen tiiviisti nukkumalähiöihin kanikoppien kokoisiin asuntoihin edustaa nirvanaa. Se sitten vaikuttaa monin tavoin.
Vaikka Göteborgin keskusta on muutaman kilometrin verran ylävirtaan jokisuusta, itse kaupunkialue ulottuu meren rantaan. Jos tällä on jonkin asian kannalta relevanssia.
Olskroksmotet on sellainen syherö, että ihan piti mennä 'itse paikalle' katsomaan. Ei sekään helppoa ollut, koska sateliittikuvassa yksi ympyrä oli vielä työn alla, ja rautatietkin mutkistivat kuvaa.
Mutta nähdäkseni E20:sta koillisen suunnalta lähestyvät pystyy tekemään melko sujuvan U-käännöksen ja palata sinne mistä tulikin. Sen liittymän katuverkkoon haeskeluun meni vähän aikaa, kun yksi vaihtoehto osoittautuikin vain busseille varatuksi.
Siinä E20:n takaisin heittävässä rampissa on poistumishaara Olskrokin alueelle. Se selittää rampin olemassaolon. Sitä kautta pääsee myös kaupungille länteen: haara oikealle, 210 astetta takaisin, ramppi oikealle, oikea, toinen aukko liikenneympyrästä, jne.
Näitä Matin mielenkiintoisia juttuja olisi helpompi lukea ilman vertailua kotimaisiin ratkaisuihin. Yhdyn aiempiin kommentoijiin, että vaikka blogissa voi sanoa mitä haluaa, niin epärelevantit vertailut, omien mielipiteiden korostaminen ja pikkittely nakertavat viestin sanomaa.
Asuin Göteborgissa jonkin aikaa pari vuotta sitten ja nämä liittymät tulivat hyvinkin tutuksi. Vain puolisen kilometriä Olskroksmotetista on myös Gullbergsmotet (kartassa kakkosen ja kolmosen välillä) ja liikennevirtojen sekoittuminen näiden välillä ei ollut ihan kitkatonta.
Sanoisin muuten, että Göteborgin oikea kaupunkialue on todellisuudessa väkiluvultaan huomattavasti Helsinkiä pienempi. Yli miljoonan asukkaan Storgöteborg ulottuu Alingsåsista Kungsbackan perukoille ja siinä on mukana paljon maaseutuakin.
"Göteborg on Helsingin seudun kokoinen asutus- ja teollisuuskeskittymä ja merkittävä merisatama."
Täytyy tosin huomauttaa, että Helsingin seudulla asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, Göteborgin seutu ei pääse edes miljoonaan.
Helsingin metropolialueen (Hki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asukasluku on noin 1,18 miljoonaa ja Göteborgin metropolialueen noin 1,03. Luvut ovat samalla hehtaarilla. Metropolialueen täsmällistä määritelmää ei ole.
Helsingin ja Göteborgin asukaslukujen vertailu päättyy tällä kerralla tähän.
Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos tästä. Meidän tuttu on näiden tunnelien parissa työskennellyt, osana projektia. Kertoi myös että jotkin ROV-työt ovat tulossa teen. Itse en aivan varma ole, mitä siinä tehdään, mutta aion ottaa selvää. Kuulostaa nimittäin jännittävältä. https://www.loxus.com/fi/palvelut/loxus-rov--kalusto
Lähetä kommentti